ICF-datan hyödyntäminen kunnissa ja alueellisesti

Sivistyksen ja soten ICF-seurantatiedon tietomalli

Sivistyksen ja soten ammattilaiset täyttävät Lapsilinkin ICF-lomakkeita ilman henkilötunnisteita.

• Tietosuoja: Arviointi on istuntopohjainen: Lapsilinkin palvelimelle ei tallennu henkilötietoja eikä arviointidataa.
• ICF-raportin tallentaminen: Ammattilainen lataa raportin PDF-muodossa omalle koneelleen ilman tunnisteita ja liittää tunnisteet vasta siirtäessään dokumentin lapsen asiakirjoihin tai potilas- tai asiakastietorekistereihin
• Anonyymin datan kerääminen: Jotta yksikkö, kunta ja hyvinvointialue saavat kokonaiskuvan, tiimi kirjaa jokaisen arvioinnin yhteydessä yhden anonyymin tilastorivin organisaation omaan seurantalistaan. (kts. ICF-seurantatiedon tietomalli)
  • Päiväkoti ja koulu saavat yksikkökohtaisen tilannekuvan
  • Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä saa kuntien ja hyvinvointialueen yhdistetyn näkymän

Esimerkki ICF-datan hyödyntämisestä koulussa

Alueellinen toimintakykytiedon näkymä

Esimerkki ICF-datan alueellisesta hyödyntämisestä

Mitä tämä esimerkkikuva kertoo?

• Tarvitaanko yksilökohtaisia tukitoimia vai riittävätkö ympäristön muutokset: esimerkissä 54 % haasteista on ympäristöriippuvaisia, yli puolet haasteista eivät vaadi erikoisosaamista, vaan arjen järjestelyjä
• Tukimittarin muutos kertoo, vaikuttiko tuki: sivistyksen ja soten tulokset vierekkäin
• Vaakapalkit kertovat, minkälaista tukea tarvitaan: jakauma erottelee, mikä on koulun ratkaistavissa ja mikä vaatii sote-puolen erityisosaamista

Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma

Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma on yhteistyöryhmän vahvin väline: ryhmä valmistelee sen, aluevaltuusto hyväksyy sen ja se voidaan liittää osaksi hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa.

• 1. Toimintamalli: “ICF on alueen opiskeluhuoltotyön yhteinen toimintakyvyn kuvauskieli varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, ja sitä käyttävät sekä koulutuksen järjestäjien että hyvinvointialueen ammattilaiset” — sekä viittaus tiimien käyttöoppaisiin, joissa arjen käytännöt on kuvattu.
• 2. Vastuunjako: koulutuksen järjestäjien vastuut (arvioinnit, raportit tuen asiakirjoihin ja suostumuksella sote-yhteistyöhön, anonyymit seurantarivit) ja hyvinvointialueen vastuut (raporttien hyödyntäminen tarkastuksissa ja opiskeluhuoltotyössä, oma ICF-arviointi, palaute yksiköille, omat seurantarivit) eriteltyinä.
• 3. Mittarit: ICF-tukimittarin alueellinen yhteenveto — arviointien määrä sektoreittain, tukimittarin muutos ensiarviosta seurantaan (vaikuttavuuden pääluku), haastealueiden jakauma ja nivelvaiheiden tiedonsiirron toteutuminen.
• 4. Seurantasykli: yhdistetty Power BI -yhteenveto käsitellään yhteistyöryhmässä vuosittain nimettynä esityslistakohtana osana suunnitelman toteutumisen lakisääteistä seurantaa — ja tiivistelmä viedään lautakunnalle ja hyvinvointikertomukseen. Näin seuranta ei ole muistinvaraista vaan vuosikellossa.
• 5. Osaamistavoite: henkilöstön ICF-osaamisen kertymistä seurataan osaamismerkeillä (ICF-Ammattilainen, ICF-Tiimiosaaja, ICF-Mentori, yksiköiden ICF-osaaja-sertifikaatit) — konkreettinen, laskettava tavoite, jonka kehityksen ryhmä näkee vuosittain.