ICF ja tuen rahoitus

Elokuussa 2026 voimaan tullut muutos vahvistaa ICF:n roolia

Ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen ja erityisen tuen uudistus astui voimaan 1.8.2026. Kun erityisen tuen korotuskerroin samalla poistui rahoitusmallista, tuen tarpeen näkyväksi tekeminen jää entistä enemmän oppilaitoksen oman toiminnan — ei rahoitusjärjestelmän automatiikan — varaan.

Oppimisen tuki kirjataan nyt opiskelijan HOKS:iin (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma), ja juuri tähän ICF-pohjainen arviointi sopisi luontevasti tietolähteeksi: se tuottaa konkreettista, ajantasaista tietoa siitä, missä opiskelijan toimintakyky tukee tai rajoittaa oppimista.

Arvosana vaikuttaa rahoitukseen suoraan painokertoimen kautta

Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa oppivelvollisuuden piirissä olevien — eli maksuttoman toisen asteen piirissä olevien — opiskelijoiden opiskelijavuosia painotetaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon perustuvalla kertoimella.

Mitä alempi arvosana, sitä suurempi kerroin — koulutuksen järjestäjä saa siis enemmän rahoitusta niistä opiskelijoista, joiden lähtötaso peruskoulusta oli heikompi. Logiikka on suoraviivainen: heikommalla lähtötasolla tulevat opiskelijat todennäköisesti tarvitsevat enemmän tukea, joten rahoitus kompensoi tätä etukäteen.

Jos rahoitus perustuu karkeaan taustatietoon eikä tunnistettuun tarpeeseen — miten varmistetaan, että tuki kohdistuu oikein?

Alla oleva vertailukuvaa avaa tätä kysymystä konkreettisemmin:

• mitä peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oikeastaan mittaa verrattuna ICF-pohjaiseen toimintakyvyn arviointiin, ja
• miten nämä kaksi lähestymistapaa eroavat toisistaan vaikutuksiltaan — rahoitukseen, ammattilaisten työhön ja ennen kaikkea opiskelijan saamaan tukeen.

Valmistuminen ja työllistyminen ratkaisevat entistä enemmän

Koko rahoitusmalli on samalla siirtynyt painottamaan suorituksia enemmän kuin ennen:

• Opiskelijavuosipohjainen rahoitus laski 70 %:sta 50 %:iin
• Tutkinnon ja tutkinnon osien osaamispisteistä saatava rahoitus nousi 20 %:sta 30 %:iin
• Työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen osuutta korotettiin

Tämä ei ole sattumaa: hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on nimenomaan vähentää ammatillisten opintojen keskeyttämistä ja ohjata opiskelijoita tietoisesti kohti valmistumista, työelämää ja jatko-opintoja.

Käytännössä uudistus tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjä hyötyy taloudellisesti aiempaa enemmän siitä, että opiskelijat oikeasti valmistuvat ja työllistyvät — ei enää pelkästään siitä, että heidät otetaan sisään.

Varhainen tuen tarpeen tunnistaminen toimintakyvyn ICF-arvioinnilla vaikuttaa siis suoraan sekä opiskelijan oppimiseen ja hyvinvointiin että oppilaitoksen taloudelliseen tulokseen uudessa mallissa.