Kolmiportainen tuki koulussa

Kolmiportainen tuki luo raamit
nepsy-oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tuelle

Seuraavassa esittelemme kolmiportaisen tuen taustat ja rakenteen, jotta nepsy-oppilaiden vanhemmat ja huoltajat hahmottavat tukitoimien mahdollisuudet.

Tämä tietopaketti tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille suomalaisperheille, joilla on lapsia esi- tai perusopetuksessa. Se on tuotettu yhteistyössä Oppimaan ja Etelä-Karjalan LAPE-hankkeen kanssa.  Asiantuntijamme on rehtori Jukka Mielikäinen.  

Kolmiportainen tuki
- yleinen, tehostettu ja erityinen tuki

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja

  • opetusjärjestelyt ja pedagogiset keinot 
  • tukiopetus 
  • oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut 
  • erityisopettajan työskentely oppilaan kanssa 
  • apuvälineet
  • avustajapalvelut  
  • tulkitsemispalvelut

Rehtori Jukka Mielikäinen: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki esi- ja perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki lyhyesti

Kuva: eperusteet.opintopolku.fi/kyyjärvi

Yleinen tuki on ensisijainen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä tai lyhytkestoisia tukitoimia. Yleistä tukea annetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, eikä se edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Yleisessä tuessa opiskeleville oppilaille voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma.

Tehostetun tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat useampaa tukimuotoa ja tuen tarve osoittautuu säännölliseksi ja pitkäkestoiseksi. Oppilaan saama tehostettu tuki perustuu pedagogiseen arvioon. Tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma.

Erityinen tuki aloitetaan niille oppilaille, jotka hyötyvät erityisen tuen pienryhmässä opiskelusta tai joiden opinto-ohjelmaa on tarpeen muuttaa yksilöllistämällä (pienentämällä) oppiaineiden oppimääriä tai vapauttamalla kokonaan jonkin oppiaineen opiskelusta. Joissakin tapauksissa erityistä tukea voidaan tarjota yleisopetuksen luokkaan integroituna ilman oppimäärien yksilöllistämistä.

Kolmiportaisen tuen tavoitteet lyhyesti

Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa oppilaista opiskelee yleisen ja tehostetun tuen piirissä. Tätä tavoitetta toteutetaan siten, että opetuksessa pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin kaikkien oppilaiden yksilölliset tarpeet.

Lisäksi tavoitteena on antaa oppilaille aina ensin tehostettua tukea, ja erityisen tuen antaminen aloitetaan vasta, jos tehostettu tuki osoittautuu riittämättömäksi.

Erityisen tuen oppilaat saavat tarpeen mukaan myös edellä mainittuja tukimuotoja ja heille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityinen tuki perustuu pedagogiseen selvitykseen ja erityisen tuen päätökseen. Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa.

Mikäli oppilas tarvitsee opiskeluhuollollista tukea, käynnistetään yksilökohtaisen oppilashuollon prosessi.

Oppilaalla on oikeus tarvitsemaansa tukeen.

Kun yleinen tuki ei riitä

  • tuen tarve säännöllistä
  • useita tukimuotoja
  • opiskelu omassa luokassa
  • prosessi käynnistyy keskusteluilla
  • laaditaan pedagoginen arvio

Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan tai opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon. Arvio laaditaan yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa. Laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita, etenkin silloin, kun on kyse oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä haasteista.

Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää tuen tarpeiden selvittämisen, tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta.

Pedagogisessa arviossa kuvataan kirjallisesti:

  • oppilaan tilanne ratkaisukeskeisesti ja kokonaisuutena
  • oppilaan kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
  • oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
  • oppimisen tavoitteet kuvataan oppimissuunnitelmassa 

Tehostetun tuen oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma

  • ohjaa tarkempaan opetuksen räätälöintiin
  • opetussuunnitelman oppisisältöjen mukaan
  • painotusta voidaan tehdä, mutta ei karsintaa
  • päivitetään vähintään kerran vuodessa
  • jatketaan niin pitkään kuin on tarve

Tehostetun tuen oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua sekä opettajien keskinäistä että huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppimissuunnitelmaa käytetään tehostetun tuen aikana ja sitä voidaan käyttää myös osana yleistä tukea.

Tehostetun tuen oppimissuunnitelma perustuu pedagogiseen arvioon. Se on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta.

Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppimisen tavoitteita. Oppilaan tilanteen kuvailu tapahtuu pedagogisessa arviossa.

Oppimissuunnitelma antaa pohjan myös oppilaan edistymisen arvioinnille. Se on kirjallinen, hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja.

Oppimissuunnitelman laatiminen

Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, sekä tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa, kun siirrytään perusopetuksen ylemmille luokille.

Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta.

Huoltaja saa suunnitelmasta itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan.

Oppiaineen oppimäärää ei voida yksilöllistää pelkän oppimissuunnitelman avulla, vaan silloin edellytetään erityisen tuen päätöstä.

Erityinen tuki

Kun tehostettu tuki ei riitä

  • oppilas tarvitsee vahvaa, säännöllistä tukea
  • oppiaineiden sisältöjä voidaan yksilöllistää
  • pedagoginen selvitys
  • muita lausuntoja tarvittaessa
  • rehtori tekee erityisen tuen päätöksen, josta huoltajia kuullaan

Pedagoginen selvitys

Pedagogisen selvityksen laatimista varten kerätään oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta tietoa oppilaan oppimisen etenemisestä. Lisäksi tehdään moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä arvio oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan:

  • oppilaan tilanne ratkaisukeskeisesti ja kokonaisuutena
  • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
  • oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • oppimisen tavoitteet kuvataan hojksissa 

Pedagoginen selvitys sisältää arvion siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Selvitys on perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmisteluun tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys.

Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan lain edellyttämissä vaiheissa (perusopetuksen alkaessa, 2. ja 6. luokan päättyessä) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkastamisen yhteydessä tehdään uusi pedagoginen selvitys päätöksen pohjaksi.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

HOJKS

  • henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
  • oppilaan tilanne kokonaisuutena
  • yksilölliset tavoitteet oppiaineissa
  • päivitys vähintään 1 x lkv
  • tarkistus vaatii uuden pedagogisen selvityksen

HOJKS:n laatiminen

Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta ilmenee oppilaan erityisen tuen päätöksen mukainen opetus ja muu tuki. 

HOJKSissa kuvataan oppimisen tavoitteita. Oppilaan tilanteen kuvailu tapahtuu pedagogisessa arviossa ja pedagogisessa selvityksessä.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on kirjallinen, hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle tehostetussa tuessa tehtyä oppimissuunnitelmaa, pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Suunnitelmaa tarkistetaan aina tarvittaessa oppilaan tarpeiden mukaiseksi, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa.

Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista kirjataan HOJKSiin, jota hyödynnetään suunnitelman toteutumisen arvioinnissa.

Pidennetty oppivelvollisuus

Jos oppilaan vammaisuuden tai sairauden vuoksi oppilaan ei ole mahdollista saavuttaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aiemmin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamisessa on kolme tapaa:

  • Lapsi voi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta. Oppilas jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuteen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
  • Lapsi voi myös aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta.Tällöin hän opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
  • Lapsi voi aloittaa oppivelvollisuuden sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta.Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen aloittamisesta vuotta säädettyä myöhemmin tehdään tällöin erillinen hallinnollinen päätös.

Päätöksen perustelut

Pidennetyn oppivelvollisuuden ja samalla kertaa tehtävän erityisen tuen päätöksen perusteluina tulee olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Tässä tapauksessa ei tarvita pedagogista selvitystä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Näin ollen hänelle on tehtävä hallintopäätös sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta että erityisen tuen antamisesta. Huoltajia kuullaan ennen päätöksen tekemistä.

Tuen tarkistaminen

Siirtyminen esiopetukseen

Mikäli lapsi on saanut tehostettua tai erityistä tukea varhaiskasvatuksessa, tuen tarve tarkistetaan esiopetusta edeltävänä keväänä. Hänelle tehdään pedagoginen arvio tai selvitys, joiden perusteella arvioidaan, millaista tukea lapsi tulee tarvitsemaan esiopetuksessa. Ennen erityisen tuen päätöksen tekoa huoltajia kuullaan.

Siirtyminen ensimmäiselle vuosiluokalle

Esiopetuksessa tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten tuen tarve arvioidaan esiopetusvuoden keväällä. Heille tehdään tarvittaessa pedagogiset arviot tai selvitykset ja niiden perusteella arvioidaan tuen jatkuvuutta ja riittävää tukea perusopetukseen. Jos lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, hän siirtyy tehostetun tuen piiriin.

Mikäli erityinen tuki jatkuu, oppilaan opetuksen ja tuen järjestämisestä tehdään hallinnollinen erityisen tuen päätös, joka koskee 1.–2. vuosiluokkaa. Ennen erityisen tuen päätöksen tekoa huoltajia kuullaan.

Siirtyminen kolmannelle vuosiluokalle

Mikäli oppilaalle on annettu erityistä tukea, tuen tarve tarkistetaan 2. vuosiluokan keväällä. Hänelle tehdään pedagoginen selvitys, jonka perusteella arvioidaan onko erityistä tukea tarpeen jatkaa. Jos tarvetta ei ole, erityisen tuen lopettamisesta tehdään päätös. Ennen päätöksen tekoa huoltajille varataan mahdollisuus tulla kuulluksi.

Siirtyminen seitsemännelle vuosiluokalle

Kaikkien erityistä tukea saavien oppilaiden tuen tarve arvioidaan 2. luokan kevään tapaan myös 6. luokan keväällä. Heille tehdään pedagogiset selvitykset, joiden perusteella arvioidaan, onko tukea tarpeen jatkaa ja mikä olisi paras tapa järjestää oppilaan opetus. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, hän saa tehostettua tukea.

Erityisen tuen oppilaiden tuki 7.-9. -luokille valmistellaan 6. luokan aikana tiiviissä yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa huomioiden tulevan opetuksen ominaispiirteet. Erityisen tuen päätöstä tehtäessä tai tarkistettaessa oppilaan huoltajille varataan aina mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa.

Siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen opintoihin

9. luokalla erityisen tuen pienryhmissä opiskelevien oppilaiden ammatin ja jatkokoulutuspaikan valintaa valmistellaan erityisen huolellisesti. Oppilaat käyvät tutustumassa ammattiopiston eri opintolinjoihin ja erilaisiin työpaikkoihin.

Erityisen tuen piirissä olevat oppilaat voivat hakea ammatillisen koulutukseen niin sanotun harkintaan perustuvan haun kautta. Ammattiopisto täyttää osan oppilaspaikoista harkintaan perustuvan haun kautta hakevilla opiskelijoilla, joiden oppilasvalinnat valmistellaan yksilöllisesti. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään lakiin perustuen toisen asteen oppilaitoksiin. Jos oppilas jää ilman jatko-opintopaikkaa, huolehditaan ohjauksesta erilaisten palveluiden piiriin.

Miten varmistetaan tuen saaminen?

Miten huoltajat voivat varmistaa, että lapsi saa tarvitsemansa tuen?

  • Huoltajat voivat tiedustella, onko koulun rehtori tai apulaisrehtori läsnä tuen suunnittelupalavereissa

Rehtori Jukka Mielikäinen: Miten varmistetaan tuen saaminen?

Tuen tavoitteet

Rehtori Jukka Mielikäinen: Kolmiportaisen tuen tavoitteet

  • Tuen tavoitteena tukea lasta ja nuorta elämässä
Takaisin: Yksityinen: Vantaan nepsy-tuki perheille > Mitä voimme tehdä, kun huoli herää?

Vastaa