Testaa tietosi (ICF-arvioinnin rakenteinen kirjaaminen)

1. THL on määritellyt toimintakykytiedon kirjaamiseen kaksi tietorakennetta: merkintä toimintakyvystä (yksittäinen havainto) ja toimintakykyarvio (kokonaisarvio ja johtopäätökset).

2. Lapsilinkki-raportti vastaa rakenteeltaan merkintää toimintakyvystä — se on yksittäinen toimintakykyhavainto.

3. Lapsilinkin ICF-raportti voidaan tallentaa sote-järjestelmään PDF/A-muodossa, joka on virallinen arkistointikelpoinen formaatti Kanta-palveluissa.

4. PDF-raportti ja rakenteinen Kanta-kirjaaminen sulkevat toisensa pois — organisaation on valittava jompikumpi.

5. Kanta-kirjaamisen myötä ostopalveluna tuotetun lastensuojelun kirjaukset siirtyvät automaattisesti hyvinvointialueen omaan rekisteriin

6. Rakenteinen ICF-kirjaaminen tuli koko sosiaalihuollolle velvoittavaksi 1.9.2026 — se ei ole enää vapaaehtoista.

7. Toimintakykyarvio laaditaan sosiaalihuollossa aina ammattilaisen toimesta yksin — asiakas ei osallistu sen tekemiseen.

8. Lapsilinkin ICF-data on jo valmiiksi rakenteisessa muodossa, joka voidaan tulevaisuudessa siirtää suoraan Kanta-rakenteisiin ilman lisätyötä ammattilaiselta.

9. Yhteen merkintään toimintakyvystä voidaan kirjata useita toimintakykyhavaintoja eri ICF-osa-alueilta — erilliset asiakirjat eivät ole tarpeen.

10. Lapsilinkki on ensimmäinen digitaalinen työkalu, joka tuo sote-yhteisen ICF-tietorakenteen sivistyspalveluihin — kun varhaiskasvatus, koulu ja sote käyttävät samaa rakennetta, tieto on vertailukelpoista.