ICF-arvioinnin rakenteinen kirjaaminen

Miksi kirjaamistapa ratkaisee?

Lastensuojelussa, terveydenhuollossa ja sivistyspalveluissa kirjataan valtavasti tietoa lapsista ja nuorista. Mutta suuri osa siitä on vapaamuotoista tekstiä — ammattilaisen omalla kielellä, omaan järjestelmään, omaa käyttöä varten. Se on ymmärrettävissä vain siinä kontekstissa, mihin se on kirjattu.

Rakenteinen kirjaaminen muuttaa tämän. Kun tieto kirjataan yhtenäisessä rakenteessa — yhteisillä käsitteillä, sovitussa muodossa — se on luettavissa, haettavissa ja vertailtavissa. Eri ammattilaiset voivat hyödyntää samaa tietoa. Tekoäly voi analysoida sitä. Tutkijat voivat tutkia sitä. Asiakas itse voi lukea sen OmaKannasta.

Merkintä toimintakyvystä ja toimintakykyarvio

THL on määritellyt toimintakykytiedon kirjaamiseen kaksi tietorakennetta, jotka ovat yhteiset sekä sosiaali- että terveydenhuollolle. Ne on julkaistu Termeta-palvelussa ja niiden FHIR-määrittelyt valmistuivat lokakuussa 2025.

Lähteet: THL Toimintakykytiedon kirjaaminen 2024; THL Termeta: Merkintä toimintakyvystä ja Toimintakykyarvio; FHIR-määrittelyt sosiaalihuoltoon valmistuneet 10/2025.

Lapsilinkin ICF-raportti

Lapsilinkin ICF-raportti vastaa rakenteeltaan toimintakykyarviota. Se on kokonaisarvio lapsen tai nuoren toimintakyvystä useilla ICF:n osa-alueilla ja sisältää johtopäätökset (tukimittari, toimintakykyprofiili) sekä suunnitelman. Yksittäiset ICF-koodiarvot ovat raportin sisällä – niitä ei tarvitse erikseen poimia.

ICF-raportin tallentaminen sivistyspalveluissa

ICF-raportti voi toimia lapsen varhaiskasvatussuunnitelmana tai oppilaan tuen suunnitelmana. Vaihtoehtoisesti ICF-raportti tallennetaan vasun tai tuen suunnitelman liitteenä pedagogisiin asiakirjoihin.

Kaksi tapaa tallentaa ICF-raportti sote-järjestelmiin

Kun ohjaaja tai sosiaalityöntekijä haluaa tallentaa Lapsilinkki-raportin asiakastietojärjestelmään, hänellä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Kummallakin on paikkansa — tärkeää on ymmärtää ero.

Molempia tarvitaan. PDF-raportti liitteenä toimii heti kokonaisnäkymänä – se on arvokas työkalu nyt. Rakenteinen kirjaaminen Kantaan on kansallinen tavoite ja kehittyvä infrastruktuuri. Nämä eivät sulje toisiaan pois – ne täydentävät toisiaan.

Kun tietojärjestelmät kehittyvät, Lapsilinkin ICF-data on jo valmiiksi rakenteista, joka voidaan tulevaisuudessa siirtää suoraan Kanta-rakenteisiin.

Huom. sote-ammattilainen: Selvitä työnantajaltasi, miten omassa organisaatiossasi PDF-muotoinen asiakirja muutetaan PDF/A-muotoon.

Missä mennään — rakenteisen kirjaamisen aikajana

Rakenteinen kirjaaminen on ollut kansallisessa kehityksessä pitkään — mutta nyt kehitys on kiihtynyt merkittävästi. Tärkeintä ammattilaiselle on ymmärtää, missä vaiheessa ollaan ja mitä se tarkoittaa käytännössä.

• 2001 WHO julkaisee ICF-luokituksen
• 2006-2013 Rakenteisen kirjaamisen kansallinen standardi terveydenhuoltoon
• 2016 Sosiaalihuollon vastaava standardi kehittelyyn
• 1.9.2026 Kaikki sosiaalihuollon palveluntarjoajat liittyivät Kantaan.
  • Esimerkiksi ostopalveluna tuotetun lastensuojelun kirjaukset siirtyvät automaattisesti hyvinvointialueen omaan rekisteriin.
• 2026-2027 Toimintakykytiedon tallennus Kantaan käynnistyy
  • Ensin sosiaalihuollossa, sitten terveydenhuollossa
  • Tieto on haettavissa, vertailtavissa ja nähtävissä OmaKannassa

Lähteet: THL Toimintakykytietorakenteet FHIR-standardilla 2024; THL Sosiaalihuollon Kanta-käyttöönotot 2026; Kanta-tiekartta 2025–2029.

Miten Lapsilinkki sopii tähän kokonaisuuteen

Lapsilinkki ei ole irrallinen työkalu — se on suunniteltu täsmälleen tähän kehitykseen sopivaksi. Neljä keskeistä asiaa:

Lapsilinkin ICF-raportti rakenteisessa maailmassa

• ICF-koodit ovat valmiina. Lapsilinkki käyttää virallisia ICF-koodeja. Raportti tuottaa juuri sen tiedon, jota Kanta-tietorakenteet odottavat – valmiiksi ICF:n mukaisessa rakenteessa
• PDF toimii nyt – rakenne toimii tulevaisuudessa. Lapsilinkin data on helposti siirrettävissä rakenteiseen muotoon ilman lisätyötä ammattilaiselta.
• Sote-yhteinen standardi – sivistyspalveluihin. Lapsilinkki on ensimmäinen digitaalinen työkalu, joka tuo sote-yhteisen ICF-rakenteen sivistyspalveluihin. Kun varhaiskasvatus, koulu ja sote käyttävät samaa rakennetta, tieto on vertailukelpoista.
• Kokonaisnäkymä on Lapsilinkin vahvuus. Rakenteinen kirjaaminen Kantaan tuottaa yksittäisiä merkintöjä. Lapsilinkin PDF-raportti kokoaa kaiken yhteen dokumenttiin. Nämä palvelevat eri tarpeita: rakenne mahdollistaa automaattisen analyysin, PDF mahdollistaa ammattilaiselle nopean kokonaiskuvan.

Keskeiset opit

• Toimintakykytiedon rakenteiseen kirjaamiseen on kaksi THL:n määrittelemää tietorakennetta: merkintä toimintakyvystä (yksittäinen havainto) ja toimintakykyarvio (kokonaisarvio ja johtopäätökset).
• Molemmat rakenteet ovat yhtenäiset sosiaali- ja terveydenhuollolle — sama standardi kaikille.
• Yhteen merkintään voidaan kirjata useita toimintakykyhavaintoja eri ICF-osa-alueilta — erilliset asiakirjat eivät ole tarpeen.
• PDF-liite ja rakenteinen data täydentävät toisiaan — ne eivät kilpaile. PDF toimii kokonaisnäkymänä nyt, FHIR-rakenne mahdollistaa automaattisen analyysin tulevaisuudessa.
• Sosiaalihuolto liittyi Kantaan 1.9.2026 — rakenteinen kirjaaminen ei ole enää vapaaehtoista.
• Lapsilinkin ICF-raportti on valmiiksi rakenteessa, joka vastaa kansallisia tietorakenteita — se on suunniteltu tulevaisuus mielessä.