Lapsilinkin hyödyt

Yhteenveto

Arviointityö tehostuu — strukturoitu ICF-arviointi korvaa hajanaisen vapaatekstikirjaamisen ja tekee tuen tason valinnan perustelemisesta suoraviivaista.
Tiedonsiirto yhtenäistyy — neuvolaan, sote-palveluihin ja esiopetukseen siirtyvä tieto on ensimmäistä kertaa vertailukelpoista ja rakenteista.
Lapsi pääsee oikeaan tukeen nopeammin — erikoissairaanhoidon lähete ja sote-palveluohjaus perustuvat dokumentoituun toimintakykykuvaan, ei yksittäiseen arvioon.
Tuki jatkuu katkeamatta — Lapsilinkki-raportti kulkee lapsen mukana palvelusta toiseen ja luo pohjan toimintakyvyn pitkäjänteiselle seurannalle.

Yhteenveto

§20b-tuen aukko täyttyy — ryhmämuotoisen tuen piirissä olevalle oppilaalle syntyy ensimmäistä kertaa yksilöllinen, rakenteinen toimintakykykuvaus ilman hallintoprosessia.
Erityisopettajan kirjaamistyö vähenee — yksi ICF-arviointi palvelee §20d-arviointia, §20f-päätöstä, opiskeluhuoltoyhteistyötä ja tiedonsiirtoa ilman moninkertaista työtä.
Opiskeluhuolto saa rakenteisen tietopohjan — kuraattori ja terveydenhoitaja saavat Lapsilinkki-raportin suostumuksella ja liittävät sen suoraan omiin Kanta-rekistereihinsä.
§20i velvoittava — koululla on työkalut toimintakyvyn rajoitteeseen perustuvaan opetuksen järjestämiseen

Matalan kynnyksen tuen aukko täyttyy — opiskelija saa ICF-pohjaisen toimintakykykuvan ilman hallintopäätöstä, ilman diagnoosia, heti kun tuen tarve ilmenee.
HOKS-kirjaaminen tehostuu — ICF-raportti tuottaa ammatillisen koulutuksen tuen kirjaamiseen rakenteisen lähtötason, jonka pohjalta HOKS:n tavoitteet asetetaan ja seurataan systemaattisesti.
Opiskeluhuolto saa rakenteisen tietopohjan — kuraattori ja terveydenhoitaja saavat suostumuksella ICF-raportin ja liittävät sen omiin Kanta-rekistereihinsä, jolloin opiskelija ei ala alusta siirryttyään opiskeluhuollon palveluihin.
Opiskelija saa asiakirjan työelämään — ICF on työkyvyn kansainvälinen standardi; Lapsilinkki-raportti kulkee opiskelijan mukana Kelaan, TE-palveluihin ja työnantajille.
OPH:n arviointi 2029 on mahdollista läpäistä näytöllä — rakenteinen ICF-tieto osoittaa tuen vaikuttavuuden tavalla, johon vapaatekstikirjaukset eivät pysty.

Antaa rakenteisen perustan arviointiin. ICF-luokitus kattaa toimintakyvyn neljä ulottuvuutta – suoritukset, osallistuminen, ruumiin/kehon toiminnot ja ympäristötekijät. Kuraattori saa välittömästi jäsennellyn kuvan siitä, millä toimintakyvyn alueilla haasteet ilmenevät, eikä hänen tarvitse rakentaa tätä kuvaa yksinomaan haastattelujen varaan.
Tukee päätöstä ohjata eteenpäin. Kun Tukimittarin pistemäärä ja ICF-profiili osoittavat, että haasteet ulottuvat usealle toimintakyvyn alueelle, kuraattorilla on dokumentoitu peruste arvioida, riittävätkö koulun tukitoimet vai tarvitaanko sote-palveluja. Tämä on juuri se raja, jota kuraattorin tulee arvioida.
Tallentuu suoraan Kantaan. Kuraattori liittää raportin palvelutarpeen arvioinnin asiaan joko PDF-liitteenä (heti nyt) tai Termeta-rakenteisena toimintakykyasiakirjana (1.9.2026 alkaen). Tieto ei katoa – se on osa asiakasasiakirjaa ja kehityksen seurannan perusta.

Tekee näkyväksi sen, mitä terveystarkastuksessa ei välttämättä havaita. Vuosittaisessa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja tapaa lapsen lyhyesti. ICF-raportti tuo esiin toimintakyvyn haasteet arjen tilanteissa – esimerkiksi oppimiseen, sosiaaliseen osallistumiseen tai itsesäätelyyn liittyvät vaikeudet – joita ei näy perinteisessä tarkastuksessa.
Auttaa kohdentamaan lääkärilähetteen. Jos ICF-profiili osoittaa haasteita tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, terveydenhoitajalla on konkreettinen peruste ohjata lapsi neuropsykiatriseen arvioon – eikä vain yleislääkärille ilman tarkkaa kuvausta.
Tallentuu potilaskertomukseen Toimintakyky-otsikon alle. Termeta-rakenteinen kirjaus tai PDF-liite jää potilaskertomukseen pysyväksi tiedoksi. Seuraavalla käynnillä terveydenhoitaja tai lääkäri näkee, onko toimintakyky muuttunut – ilman että kokonaiskuva täytyy rakentaa uudelleen.

Käytämme evästeitä