ICF ja kouluikäisen arviointi

Perusopetus 7 – 12 -vuotiaat

Kouluiässä arviointiin tulevat mukaan akateemiset taidot — mutta 6–12-lomake muistuttaa, että oppiminen seisoo säätelyn, aistien ja toiminnanohjauksen varassa. Lukemisen tarkenne kertoo vähän, jos ei tiedetä, missä olosuhteissa lukeminen tapahtuu.

Oppimisen tuen uudistus: tasoista tukitoimiin

Esi- ja perusopetuksessa kolmiportaisesta tuesta (yleinen–tehostettu–erityinen) luovuttiin 1.8.2025. Uudessa mallissa ei ole tuen tasoja, joille oppilas “siirretään” — on konkreettisia tukitoimia, joihin oppilaalla on oikeus heti tarpeen ilmetessä. Siirtymäaikana vanhat tehostetun ja erityisen tuen päätökset päivitetään uuden lain mukaisiksi 31.8.2026 mennessä.

Sama ICF-tietopohja palvelee kaikkia kerroksia — asiakirjoja on vähemmän, tiedon merkitys kasvaa

ICF näyttää, mihin tuki kohdennetaan

ICF tuen tarpeen arvioinnissa. Uusi malli edellyttää, että tuki perustuu todettuun tarpeeseen — mutta se ei määrää arviointimenetelmää. ICF-arviointi täyttää aukon: se osoittaa, mihin toimintakyvyn alueeseen tuki pitää kohdistaa ja missä olosuhteissa haaste ilmenee. “d160.2 ohjatussa työskentelyssä, sujuu pienryhmässä” kertoo suoraan, että erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä tai pienryhmäjaksot ovat oikea tukitoimi — ei esimerkiksi tukiopetus, joka ei osu tähän tarpeeseen.

ICF nostaa esiin ryhmän yhteiset tarpeet

ICF-raportti ryhmämuotoisen tuen suunnittelussa. Koska ryhmämuotoinen tuki suunnitellaan ryhmän tarpeiden mukaan, opettaja tarvitsee kuvan koko ryhmästä. Kun useammasta oppilaasta on ICF-profiili, ryhmän yhteiset tarpeet nousevat esiin: jos kolmella oppilaalla korostuu d240 (stressin käsitteleminen) ja ympäristötekijänä melu, ratkaisu on ryhmätasoinen — ääniympäristön rauhoittaminen, ennakoidut siirtymät, samanaikaisopetuksen kohdentaminen — eikä kolme erillistä yksilötoimea. Näin ICF toteuttaa uudistuksen ydintavoitetta: tuki ensin omassa ryhmässä, matalalla kynnyksellä.

ICF-raportti on oppilaskohtaisen tuen suunnitelma

ICF-raportti oppilaskohtaisissa tukitoimissa ja tuen suunnitelmana. Kun oppilaskohtaisiin tukitoimiin siirrytään, tehdään hallintopäätös ja laaditaan tuen suunnitelma — uudistuksessa asiakirjat yhdistyivät yhdeksi. Lapsilinkin raportti tuottaa tämän suunnitelman rungon valmiiksi:

  • toimintakykyprofiili ja sanalliset kuvaukset perustelevat päätöksen,
  • ympäristötekijäosio nimeää järjestelyt, suunnitelmaosio (tuen tarpeen kuvaus lapsen, huoltajan ja ammattilaisen näkökulmista → toimintasuunnitelma → vaikuttavuuden arviointi) vastaa suoraan tuen suunnitelman rakennetta, ja
  • Tukimittari antaa seurattavan lähtötason.
  • Säännöllinen tuen tarpeen uudelleenarviointi — jota laki edellyttää — on Lapsilinkissä uusinta-arvio samalle lomakkeelle.

Huoltajille uusi malli näkyy siten, että tukitoimet ovat aiempaa näkyvämpiä ja päätökset vahvistavat oikeusturvaa. ICF-pohjainen kuvaus tukee tätä: huoltaja näkee konkreettisesti, mitä tuetaan, miksi ja millä tuloksella — ilman leimaavaa kieltä.

Yläkoulu ja toinen aste 13–17 v

Nuoren lomake on ikäryhmien laajin — ja sen laajeneminen kertoo olennaisen: toimintakyvyn näyttämö ei ole enää vain koulu, vaan koti, kaverit, liikenne, raha ja työelämä. Arvioinnin painopiste siirtyy taitojen oppimisesta itsenäistymiseen, ja nuori itse siirtyy arvioinnin kohteesta sen osapuoleksi: 13–17-vuotiaan ICF-arviointia ei tehdä nuoresta vaan nuoren kanssa

Tuki toisella asteella: kolme polkua, kolme lakia

Perusopetuksen jälkeen tuen lainsäädäntö haarautuu koulutusmuodon mukaan — ja oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen saakka, joten jokainen nuori on jonkin näistä piirissä:

Kolme polkua toisella asteella — kussakin oma tukilainsäädäntö, mutta yhteinen toimintakykykieli.

Lukiossa ICF perustelee tuen tarpeen

Lukiossa opiskelijalla on oikeus oppimisen tukeen, ja 1.8.2025 voimaan tulleen uudistuksen myötä erityisopetuksesta tehdään hallintopäätös, mikä vahvistaa opiskelijan oikeusturvaa. ICF-kuvaus perustelee tuen tarpeen ilman diagnoosivaatimusta ja auttaa myös ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyjen hakemisessa kuvaamalla, miten toimintakyky vaikuttaa koesuoritukseen.

ICF-raportti on HOKS:n pohja

Ammatillisessa koulutuksessa tuki rakentuu erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen varaan, ja se kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS). Tukijärjestelmän uudistus tulee ammatillisella puolella voimaan 1.8.2026.

ICF tuo tähän ainutlaatuisen lisän:

  • Lomakkeen työelämäkohteet (d825 ammatillinen koulutus, d840 työhönvalmennus, d860 taloudelliset perustoimet) kuvaavat toimintakykyä juuri siellä, missä ammatillinen oppiminen tapahtuu — työpaikalla.
  • Työpaikkaohjaajalle ICF-pohjainen kuvaus (“hyötyy kirjallisista työohjeista, kuormittuu avokonttorimelussa, vahvuutena tarkkuus toistuvissa työvaiheissa”) on käytännöllisempi kuin mikään diagnoosi.

Nuoren oma rooli on tässä ikävaiheessa tuen onnistumisen ehto. Lapsilinkin 13–17-lomakkeen suunnitelmaosio alkaa nuoren omasta näkökulmasta, ja hyvä käytäntö on rakentaa nuoren kanssa “oma käyttöohje”: vahvuudet, kuormittajat ja kolme toimivaa keinoa, jotka nuori itse jakaa uusille opettajille, työpaikkaohjaajalle ja harrastuksiin. Se siirtää omistajuuden toimintakykytiedosta sinne, minne se aikuistuessa kuuluu — nuorelle itselleen.

PS. Nuorten kanssa kannattaa puhua ICF-raportista

Lapsilinkki tarjoaa vain työkalut

Yksi kommentti

Vastaa

Vieritä ylös