Mikä on toiminnallinen tavoite?
Tärkeintä on analysoida toiminnallinen tavoite! Vasta sen jälkeen voit ymmärtää, millaista toimintakykyä se vaatii toteutuakseen.
Tavoitteen määrittelyssä toimija on tähti
- Meillä kanssakulkijoilla on vastuu auttaa, ettei tavoite ole liian suuri ja mahdoton saavuttaa tai päinvastoin, ettei tavoite ole liian vaatimaton. Molemmat saavat aikaan turhautumista.
Tavoitteen on oltava asiakkaan näköinen. Se on tärkein keino, jolla lähdemme vaikuttamaan asioihin.
Pohdintaa
- Onko asiakkaan toimintakyky riittävä tavoitteen saavuttamiseksi vai puuttuuko jotain?
- Kenellä on keskeinen rooli tavoitteiden määrittelyssä?
- Mitkä asiat ja tekijät vaikuttavat toimintakykyyn?
- Millaiset asiat toimintaympäristössäsi voivat vaikuttaa neurokirjon lapsen/nuoren toimintakykyyn?
- Millaisilla mukautuksilla voit työssäsi edistää neurokirjon lapsen/nuoren toimintakykyä?
Lapselle merkityksellinen päätavoite
Asiakas sitoutuu
- kun tavoite on hänelle merkityksellinen
- kaikkien tulee suunnata kohti samaa tavoitetta
- silloin päästään parhaaseen lopputulokseen
Onko tavoite kirkas?
Päätavoite mielessä
- alatavoitteita voi olla, mutta ei liikaa
- poistetaan stressitekijöitä tavoitteen tieltä
Näin aikuinen poistaa stressitekijöitä tavoitteen tieltä
Esteiden poistaminen
- miten sujuvat aamun rutiinit?
- entä koulumatka?
- millainen vastaanotto koulussa?
Mikä olikaan päätavoite?
Askel kerrallaan
- että lapsi syö
- että lapsi opiskelee
- seuraavaksi otetaan alatavoite
- ymmärrämme, mitä itse asiassa vaadimme
12 kommenttia
Tämä luentosarja avasi omaa ajattelua ja pohdintaa
Luettu
Hyvin kiteytetty! Tietty punainen lanka auttaa jakamaan resurssit oikein ja estää eksymästä epäolennaiseen.
Todella hyvä esimerkki tavoitteen hukkumisesta alatavoitteisiin. Todella ihmisen perustarpeiden joukkoon kuuluva syöminen saattaa jäädä toteutumatta, jos tuo pää tavoite ei ole kaikille kirkas, ja aloitetaan liian aikaisin vaatimaan esimerkiksi terveellisiksi katsottujen ruokien syömistä.
Hyvä näkökulma tavoitteen asettamiseen. Jäin vielä miettimään, että onko lapsen syömään saaminen lapsilähtöinen tavoite, sitoutuuko siihen?!
Hyvä video tavoitteen merkityksestä. Aikuisen rooli tärkeä siinäkin että poistaa turhia esteitä tieltä. Päätavoitteen miettiminen tarkkaan, sai itsen pohtimaan tavoitteiden merkitystä ja miten me kirjaa esim. vasuun.
Hyvää ja selkeää tietoa. Itse tykkään myös, että tavoitteita ei olisi kuin yksi kerrallaan riippuen lapsesta. Ja tavoite olisi mahdollisimman selkeä mitä kohti mennään ja johon kaikki ovat sitoutuneet.
Ja vielä se, että asetetaan ne tavoitteet mahdollisimman alas. Ja siitä sitten pikkuhiljaa voidaan nostaa niitä. Ja ei ajatella että “kyllä jokaisen 5 vuotiaan täytyy osata tämä jo”..kaikki lapset kasvaa ja kehittyy eri tahtiin. Harmikseni näen työssäni, miten paljon lapsilta oletetaan asioiden osaamista ja kaikkien tulisi olla samalla viivalla taitojen kanssa. Itse kärsin lapsuuteni kouluajoista, koska opettajat olivat jyrkkiä ja epäsensitiivisiä.. minulla adhd ja lukihäiriö ja moni aine meni penkin alle koska en saanut niihin apua ja tukea ajoissa. En saanut vastamelukuulokkeita, sermiä/rauhallista tilaa..vaan pelkkää noottia ja huonoja arvosanoja mihin ei haettu opettajien toimesta mitään apua ja helpotusta.
Lapsen yksilöllinen huomioiminen on todella tärkeää ja on todella tärkeää huomioida etenkin nepsylasten kanssa siihen miten heille jotkin asiat voivat olla todella haastavia ja luormittavia mitkä muille olisi todella helppoja ja arkisia asioita. Tässä päästään siihen, että miksi ryhmä ja luokkakoot pitäisi olla mahdollisimman pieniä! Ollessani töissä 12 lapsen ryhmässä sain paremmin huomioitua lasten omia tarpeita kun taas luokkakoon ollessa 22 tai jopa 42 ( pariryhmämalli) oli mahdotonta pysyä enää mukana vaan enemmänkin päivä oli vain kaikkien osalta selviytymistä ja takapakkia otettiin joka asiassa ja taantumista tapahtui jatkuvasti. Sitten tullaan siihen, miten ammattitaitoinen ja sensitiivinen aikuinen on lapsen kanssa, eli löytyykö sieltä se ymmärrys nähdä lapsen käytöksen taakse. Löytyykö sieltä halu lähteä selvittämään niitä haasteita? Kun aikuisella on hermosto hälytystilassa niin silloin se helposti siirtyy myös lapseen.. eli kiire, meteli, henkilökunnan puute, nopeasti muuttuvat tilanteet, resurssien puute. Usein toistan tätä samaa mantraa että kun lapsen ympäristö tukee häntä silloin lapsi kehittyy.
Hyviä nostoja tavoitteisiin liittyen. Olen itse työssäni pyrkinyt keskittymään siihen, että tavoitteen asettelu olisi tarpeeksi tarkkaa, ettei ympäripyöreitä tavoitteita laitettaisi vasuun. Kun tavoite on aseteltu mahdollisimman tarkasti on sitä myöhemmin myös mahdollista arvioida. Videon nostot alatavoitteista olivat kuitenkin osuvia esimerkiksi ruokailuesimerkin kohdalla ja saivat minut ajattelemaan asiaa vielä enemmän.
Hyvä pohdintaa, että kenellä on keskeinen vastuu ja mitä otetaan huomioon. Onko asiakkaan toimintakyky riittävä tavoitteiden saavuttamiseksi ja millaiset asiat ja tekijät vaikuttavat toimintakyvyyn.Tavotteiden asettaminen oikein on tosi tärkeää ottaa huomioon, että aikuinen jaksa ja lapsi on motivoituneet saavuttamaan tavoitteet.
Hyvin informatiivinen video siitä, miten aikuiset ovat vastuussa siitä, että tavoite asetetaan oikein, eli ei liian vaika eikä liian helppo, jotta se on lapselle saavutettavissa ja merkityksellinen.