Toimintakykytiedon rakenteinen kirjaaminen
Toimintakykytiedon rakenteinen kirjaaminen Suomessa perustuu kansalliseen, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen tietomalliin, joka mahdollistaa tiedon vertailtavuuden ja hyödyntämisen.
Keskeisiä tietosisältöjä ovat merkintä toimintakyvystä ja toimintakykyarvio, jotka tallennetaan Kanta-palveluihin. Tavoitteena on yhtenäistää kirjaamista ja tukea hoidon jatkuvuutta.
- lakisääteinen velvoite 1.9.2026
Lapsilinkin ICF-raportti
Löydät esimerkin ICF-raportista oppitunnin materiaaleista sivun ylälaidasta. Oppitunnin esimerkit on laadittu sen mukaan.
Kaksi toimintakyvyn tietorakennetta
Lapsilinkki vastaa kansallista standardia
1. Merkintä toimintakyvystä – kirjaaminen vaihe vaiheelta
Lapsinkin ICF-raportista soten tietojärjestelmään
Jokainen Lapsilinkin ICF-merkintä koostuu kolmesta osasta, jotka kirjataan soten tietojärjestelmän toimintakykymerkintä-asiakirjaan.
Kirjaamispolku
Käytännön esimerkki: b152 Tunne-elämän toiminnot
2. Toimintakykytiedon yhteenveto — Toimintakykyarvio
Miten ammattilainen kokoaa kokonaiskuvan?
Toimintakykyarvio on ammattilaisen tekemä johtopäätösasiakirja, joka perustuu yhdestä tai useammasta merkinnästä. Tukimittari, toimintakykyprofiili ja suunnitelma muodostavat luontevan pohjan arviolle.
Toimintakykyarvion rakenne ja Lapsilinkin ICF-raportti
Kolmen näkökulman yhteenveto
Lapsilinkki kerää suoraan lomakkeeseen kolme näkökulmaa, jotka ovat toimintakykyarviossa pakollisia:
Usein kysyttyä kirjaamisesta
4 kommenttia
Luettu
Tämä oli mielenkiintoinen kertauksen kannalta.
Mielenkiintoinen kurssi ja paljon hyvää tietoa.
Antoisa koulutus tähän mennessä.