Monitoimijaisen palaverin muistilista
Kun monitoimijainen palaveri noudattaa ICF-luokituksen rakennetta
- jokainen osallistuja toteuttanut toimintakyvyn ICF-arvioinnin
- myös huoltajan näkemys kartoitettu
- lapsi/nuori ja huoltaja aktiivisena osallisena
Osallistujien näkemys ja keskustelu lapsen tai nuoren toimintakyvystä
- ICF-arvioinnin tulokset
- tavoitteen määrittely
- keinojen listaus
Lisäkysymyksiä
- Onko yleisen hyvinvoinnin toimet kunnossa?
- Mitä haasteita toimintakyvyn arviointi nosti esiin?
- Jos lapsella on lääkitys, mitä taitoja harjoitellaan lääkityksen aikana?
- Jos lapsella ja perheellä on useita tuki- ja hoitomuotoja, miten ne sovitetaan yhteen?
- Miten varmistamme tiedonkulun?
- Onko psykoedukaatio iän mukaista?
- Miten menetelmiä valitaan?
- Tarvitaanko yhteisöllistä tukea?
- Miten hoidon, kuntoutuksen ja taitovalmennuksen tuloksia arvioidaan?
- Nousiko lomakkeessa esiin palvelujärjestelmään liittyviä huolia?
- Miten varmistamme katkeamattoman palveluketjun?
Palaverin tulosten kirjaaminen
- Mitä päätetty?
- Toimet
- Aikataulu
- Seuranta
- Vastuuhenkilöt?
- Tietojen kirjaaminen
13 videota, kesto 12 min.
lukuaika 4 min.
Huomioitavaa, kun taitovalmennuksen tukitoimia suunnitellaan monitoimijaisessa yhteistyöpalaverissa
Asiakaslähtöiset kokouskäytännöt
- ensimmäiseksi tulisi sopia selkeät kokouskäytännöt, joissa huomioidaan asiakkaan tarpeet
- ICF-viitekehys luo struktuuria kokouskäytäntöihin
- osallistujat tekevät asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin ICF-viitekehyksessä ennen kokousta
Kokouksen asialista
- asialista kaikille etukäteen
- käsittely ICF-lomakkeiden mukaan
- päätökset: kuka tekee, milloin tekee
- tulokset kirjallisena kotiin
ICF:n avulla voidaan luoda katkeamaton palveluketju
Neurokirjon ihminen tarvitsee palveluiden jatkuvuutta
- kuntoutuksen jälkeen ICF määrittelee jäljelle jäävän toimintarajoitteen
- näin estetään väliinputoaminen
Sivistys- ja sote-ammattilaisten yhteistyöpalaverit
Lastenpsykiatri Anita Puustjärvi kertoo, mitä tulisi ottaa huomioon, kun sivistys- ja sote-palveluiden ammattilaiset rakentavat yhdessä tukitoimien suunnitelmaa
Vaikka Anita puhuu lapsen tilannearviosta, samat periaatteet ovat täysin sovellettavissa nuorten ja aikuisten hoitoon ja kuntoutukseen.
Hoidon, kuntoutuksen ja taitovalmennuksen tavoitteena
on toimintakyvyn tukeminen
Keskeistä uusien taitojen oppiminen
- ei häiriön pysyvä paraneminen
- mitä taitoja opittava, jotta isompana selviytyy itsenäisesti
- tavoite löytää sopiva tapa toteuttaa itseään elämässä eteenpäin
Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö
sivistys- ja sote-palveluissa
- ovatko kaikki palaverin osallistujat tehneet asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin ICF-viitekehyksessä ennen palaveria?
- mitä tietoa taitovalmentajan tekemä toimintakyvyn arvio voi tarjota monitoimijaiseen tilannearvioon?
- tilannearvio toteutetaan yhdessä huoltajien kanssa
- taitovalmennus on osa tukitoimia, hoitoa ja kuntoutusta
Tilannearvio: pedagoginen / diagnostinen arvio
Tilannearvion määrittelyt
- kartoitetaan vahvuudet ja haasteet
- mikä on tuen tarve?
- pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet?
- tavoite, joka parantaa toimintakykyä, elämänlaatua
Tilannearvion muistilista
- vahvuuksien ja haasteiden kartoitus
- tuen tarpeen määrittely
- tavoitteet mitattavissa ja saavutettavissa
- menetelmien valinta
- apuvälineet tavoitteiden mukaan
- kuormituksen huomioiminen
- tukitoimien yhteensovittaminen
- arviointi säännöllisesti
- vastuuhenkilön nimeäminen
Taitovalmennuksen perustana on
huolenpito yleisestä hyvinvoinnista
- riittävä uni ja liikunta
- monipuolinen ravitsemus
- myönteiset vuorovaikutussuhteet sekä
- arjen sujuvuus
Taitovalmennus on yksilöllistä
- valmennus aloitetaan, kun havaitaan haasteita
- erilaisten valmennusmuotojen tarve on yksilöllistä; kaikki eivät tarvitse kaikkea
Tavoite
- tavoitteena on toimintakyvyn koheneminen
- olennaista on valmennuksen jatkuvuus ja pitkäjänteisyys
Onko yleisen hyvinvoinnin toimet kunnossa?
Varmista, että lapsi
- nukkuu riittävästi, ilman kännykkää
- liikkuu riittävästi
- on vuorovaikutuksessa
- saa myönteisiä, jaettuja yhteisen ilon kokemuksia
- lapsen arki on sujuvaa
Mitä haasteita toimintakyvyn arviointi nosti esiin?
Tarvitseeko lapsi
- yksilöllistä kuntoutusta?
- puheterapiaa, toimintaterapiaa, psykoterapiaa?
- vai tarvitaanko yleistä toimintakyvyn tukemista eli taitovalmennusta?
- vanhempien tai aikuisten opastusta, jotta osaavat auttaa lasta arjessa?
Jos lapsella on lääkitys, mitä taitoja
harjoitellaan lääkityksen aikana?
- yleensä oirelääkkeitä, jotka pitävät oireita poissa tai lieventävät niitä, eivät paranna pysyvästi
- uusia taitoja on tärkeää harjoitella lääkehoidon aikana
- opitut taidot pysyvät, vaikka lääke ei ole käytössä
Jos lapsella ja perheellä on useita tuki- ja hoitomuotoja,
miten ne sovitetaan yhteen?
Useiden hoitomuotojen yhteensovittaminen
- mitkä tuki- ja hoitomuodot nyt käytössä?
- mikä on tarve?
- tarkistettava, ettei käytetä tehoamattomia hoitomuoja
- ei jatketa hoitoa, jos siitä ei enää ole hyötyä
Miten varmistamme tiedonkulun?
Mihin taitovalmennuksen dokumentit tallennetaan?
- miten tiedonkulku varmistetaan eri ikävaiheissa?
- riskikohtia siirtymät: varhaiskasvatus – esiopetus – alakoulu – yläkoulu
- siirtymät erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen välillä
- miten tieto tukitoimista siirtyy toimijalta toiselle?
- miten perhe tietää, mistä tukea ja apua saa?
Onko pykoedukaatio iän mukaista?
- psykoedukaatio eli tiedon tarjoaminen
- päivitettävä kun lapsi kasvaa
- murkkuikäinen ja eskari-ikäinen tarvitsevat tietoa eri muodossa
- psykoedukaatio on osa pitkäjänteistä hoitoa
Miten menetelmiä valitaan?
- hyödynnä tutkittua tietoa
- tietoa kokemuksista eri menetelmien käytössä
- perheellä tai toimijoilla voi olla toiveita
- menetelmien valinnassa oltava realistinen
- lasta ei saa kuormittaa liikaa
Tarvitaanko yhteisöllistä tukea?
Kasvuympäristön interventio
- voidaan tarvita myös muunlaista tukea
- esim. jos ryhmässä kiusaamista, siihen pitää puuttua, eikä se ole yksilötason asia vaan ryhmätason asia
- tai jos perheen dynamiikassa on jo vääristymiä, esim valtataistelua, siihen pitää saada apua
Miten hoidon, kuntoutuksen ja
taitovalmennuksen tuloksia arvioidaan?
- onko tapahtunut muutosta tavoitteen suuntaisesti
- jos ei muutosta, olivatko työkalut sopivia?
- oliko tavoite epärealistinen?
- jos mennään eteenpäin, koska arvioidaan seuraavan kerran?
- jos tavoite on jo saavutettu, mietitään mitä tehdään
2 kommenttia
Äärimmäisen tärkeitä huomioita kokemusasiantuntijan puheenvuoroissa. Moniammatillisiin tapaamisiin pitäisi ehdottomasti saada paremmin ennalta suunniteltu runko / asialista ja joku vastuuseen aikataulussa pysymisestä ja konkreettisten toimintasuunnitelmien ja vastuutahojen ylös kirjaamisesta. Resursseja hukataan kun palaverit liian usein ovat pelkkää keskustelua ilman tavoitteiden asettelua tai tavoitteista ja konkretiasta aletaan puhua vasta kun ollaan jo 10 min yliajalla.
Toimintakyvyn tukemisen jatkumo on myös erittäin tärkeä asia julkiseen keskusteluun. Liian usein tuntuu että käytäntönä on tarjota asiakkaalle ”jokin” kuntoutusjakso jotta voidaan kirjata, että tällaista on tarjottu. Mutta tuen vaikuttavuuden arviointi jää tekemättä ja tuen päätyttyä jatkosuunnitelmasta ei ota kukaan koppia. Vanhemmille jää valtavan raskas rooli kaiken muun ohessa olla kaiken aikaa kartalla ja vaatimassa sitä ja tätä. Myös psykoedukaatio ja vanhempien ohjaus tuntuu jäävän kokonaan elllei sitä osaa kysellä, ainakin nuorisopsykiatrian puolella tämän kokemus vahvasti. Lastenpsykiatrian puolella ehkä toimiiikin kokonaisuutena paremmin.
Tärkeitä asioita. Avoimuus ja tukien loppuun vieminen sekä uuden aloittaminen, ettei jäädä yksin. Selkeästi tarvitaan linjaus, jotta tiedonkulku olisi sujuvaa siirtymätilanteissa, ettei perhe jää ilman apua.