Sivistyksen ja soten systeeminen ICF-yhteistyö

Sivistyksen ja soten systeeminen yhteistyö — hallinto, päätöksenteko ja ICF-toimintamallin pysyvyys

Tämä sivu kuvaa kokonaisuuden: miten lapsen ympärillä oleva palvelujärjestelmä on hallinnollisesti rakentunut kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtion tasolla, miten päätöksenteko kulkee, mitkä rakenteet sitovat kunnan ja hyvinvointialueen yhteen — ja mitä jokaisen toimijan on tehtävä, jotta systeeminen ICF-toimintamalli asettuu pysyväksi käytännöksi, joka kestää henkilövaihdokset, valtuustokaudet ja hankekausien päättymiset.

1 — Kokonaiskuva

Kolme hallinnon tasoa, kaksi organisaatiota — ja yksi lapsi niiden keskellä

Lapsen palvelut jakautuvat sote-uudistuksen jälkeen kahdelle järjestäjälle:

kunta vastaa sivistyspalveluista (varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, osin toinen aste) ja
hyvinvointialue sote-palveluista (neuvola, opiskeluhuollon palvelut, perhepalvelut, lastensuojelu, kuntoutus, erikoissairaanhoito).

Eduskunta ja valtionhallinto säätää lait, ohjaa ja rahoittaa.

Systeeminen ICF-toimintamalli ei muuta tätä rakennetta — se antaa eri toimijoille yhteisen kielen, jolla lapsen tieto liikkuu tasojen ja organisaatioiden välillä.

Eduskunta säätää ja rahoittaa, kunta ja hyvinvointialue järjestävät — ja lapsi on molempien asiakas samanaikaisesti. ICF on kieli, jolla molempien puolien havainnot kohtaavat.

Miksi hallinnon ymmärtäminen ratkaisee ICF:n kohtalon?

ICF-toimintamalli voi syntyä innostuneen tiimin kokeiluna — mutta se pysyy vain, jos se kiinnittyy hallinnon rakenteisiin: talousarvioihin, suunnitelmiin, joita laki velvoittaa laatimaan ja arvioimaan, sekä yhteistyöelimiin, jotka kokoontuvat riippumatta siitä, ketkä niissä istuvat. Tämä sivu näyttää, mihin kohtiin kiinnitys tehdään.

2 — Kunnan hallinto

Kunta: sivistyspalveluiden päätöksenteko — valtuustosta lapsiryhmään

Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto, joka hyväksyy talousarvion ja kuntastrategian. Kunnanhallitus valmistelee ja toimeenpanee, ja sivistyslautakunta (nimi vaihtelee: kasvatus- ja opetuslautakunta, hyvinvointilautakunta) päättää sivistyspalveluiden palveluverkosta, resursseista ja keskeisistä toimintaperiaatteista.

Viranhaltijaorganisaatiossa sivistysjohtaja johtaa kokonaisuutta, ja hänen alaisuudessaan opetusjohtaja johtaa perusopetusta ja varhaiskasvatusjohtaja varhaiskasvatusta. Yksiköitä johtavat rehtorit ja päiväkodin johtajat.

ICF:n kannalta ratkaiseva taso on viranhaltijajohto: sivistysjohtaja linjaa toimintamallin, opetusjohtaja ja varhaiskasvatusjohtaja toimeenpanevat sen omilla palvelualueillaan rehtoreiden ja päiväkodin johtajien kautta. Toimintamallin valinta on ammatillinen ja operatiivinen päätös — se ei vaadi valtuustopäätöstä.
Lautakunnan ja valtuuston rooli on resursointi ja seuranta: koulutusmäärärahat, lisenssit ja henkilöstön työaika käyttöönottoon hyväksytään talousarviossa. Kun ICF-toimintamalli kirjataan opiskeluhuoltosuunnitelmaan ja hyvinvointikertomukseen, se tulee myös luottamushenkilöiden seurannan piiriin — ja saa poliittisen selkänojan.
Kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä on kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen elin (ks. osio 04) — mutta hallinnollisesti kunnan koulutuksen järjestäjän vastuulla oleva rakenne, jonka kunta kokoaa.

3 — Hyvinvointialueen hallinto

Hyvinvointialue: sote-palveluiden päätöksenteko — aluevaltuustosta koulun työhuoneeseen

Hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu aluevaltuusto, joka hyväksyy talousarvion, hyvinvointialuestrategian ja palvelustrategian. Aluehallitus ja lautakunnat valmistelevat ja päättävät toimialueittain. Viranhaltijaorganisaatiossa lapsen palvelut kootaan tyypillisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuteen, jonka alla toimivat neuvola, opiskeluhuollon palvelut (kuraattorit, psykologit, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto), perheneuvola, perhepalvelut ja lastensuojelu — kukin omine johtajineen ja esihenkilölinjoineen. Opiskeluhuollossa kulkee lisäksi sisäinen lainsäädäntöraja: kuraattorit sosiaalihuollon, muut terveydenhuollon säädösten alla.

ICF:n kannalta ratkaiseva taso on palvelukokonaisuuden ja vastuualueiden johto: opiskeluhuollon johtaja ja neuvolatoiminnan johto linjaavat ICF:n käytön omissa palveluissaan — ja alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma sitoo linjauksen rakenteisiin. Kuten kunnassa, toimintamallin valinta on operatiivinen päätös.
Aluevaltuuston ja -hallituksen rooli on strategia ja resursointi: ennaltaehkäisyn painotus palvelustrategiassa, perehdytys- ja koulutusmäärärahat sekä lasten ja nuorten palvelujen mitoitukset. ICF-data antaa aluepäättäjille sen, mitä heiltä on tähän asti puuttunut: vertailukelpoisen kuvan lasten toimintakyvystä ja ennaltaehkäisyn vaikuttavuudesta.
Hyvinvointialueen lakisääteinen velvoite on asettaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä ja laatia alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma yhteistyössä alueen koulutuksen järjestäjien kanssa — tämä on se asiakirja, johon ICF-toimintamalli kirjataan aluetasolla.

4 — Yhteistyörakenteet

Rakenteet, jotka sitovat kunnan ja hyvinvointialueen yhteen — laki on jo rakentanut sillat

Kunta ja hyvinvointialue ovat itsenäisiä organisaatioita, mutta laki velvoittaa ne yhteistyöhön ja on rakentanut siihen pysyvät elimet. Nämä ovat ICF-toimintamallin kiinnityskohdat — ne kokoontuvat joka tapauksessa, henkilöistä riippumatta:

Neljä lakisääteistä tai laissa tarkoitettua yhteistyötasoa aluetasolta yksittäisen lapsen tasolle. Jokaiseen osallistuvat molemmat organisaatiot — ja jokainen on ICF-toimintamallin kiinnityskohta: yhteistyöryhmä ja ohjausryhmä linjaavat ja kirjaavat suunnitelmiin, koulujen ryhmät soveltavat yhteisöllisesti, MAR yksilötasolla.

Varhaiskasvatuksen rajapinnat kulkevat osin näiden rakenteiden ulkopuolella: neuvolayhteistyö (esim. laaja nelivuotistarkastus), perhepalvelut ja lastensuojelu. Siksi ICF-toimintamallin kirjaus tarvitaan myös kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja kunnan sekä hyvinvointialueen väliseen yhdyspintasopimukseen tai lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, joka kattaa koko ikäryhmän 0–17.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (lastensuojelulain velvoite, laaditaan valtuustokausittain) on laajin yhteinen asiakirja: se hyväksytään sekä kunnanvaltuustossa että ohjaa hyvinvointialueen työtä. ICF-toimintamallin kirjaaminen siihen tuo mallin molempien valtuustojen seurantaan.

5 — Päätöksenteon polku

Kuka päättää mistäkin — ja missä järjestyksessä ICF-päätökset syntyvät

ICF-toimintamallin käyttöönotto ei vaadi yhtä suurta päätöstä vaan sarjan oikean tason päätöksiä oikeassa järjestyksessä. Nyrkkisääntö: toimintamallista päättävät viranhaltijat, resursseista luottamushenkilöt, ja pysyvyydestä lakisääteiset suunnitelmat.

Päätökset etenevät operatiivisesta linjauksesta pilottien kautta sitovaan kirjaukseen — ja luottamushenkilöt tulevat mukaan resursointivaiheessa, jolloin heillä on jo oman alueen tulokset päätöksen pohjana.

06 — Toimijoiden vastuut

Jokaisen toimijan vastuu — jotta ICF asettuu pysyväksi toimintamalliksi

VALTIO

Eduskunta

Säätää lait, jotka luovat velvoitteet ja mahdollisuudet: perusopetuslain §20i (rakenteinen toimintakyvyn rajoitteen arviointi), oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (yhteistyörakenteet), varhaiskasvatuslaki (kolmiportainen tuki), laki 703/2023 (sosiaalihuollon Kanta-kirjaaminen).
Päättää kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksesta — ja siitä, palkitseeko rahoitusjärjestelmä ennaltaehkäisyä (esim. HYTE-kerroin) vai vain korjaavaa työtä.
Voi tulevaisuudessa vahvistaa toimintakykytiedon asemaa: yhtenäinen kansallinen toimintakyvyn kuvaustapa lasten palveluissa on lainsäätäjän ulottuvilla oleva askel.

Ministeriöt ja virastot (OKM, STM, OPH, THL)

OPH ohjaa §20i:n toimeenpanoa ja opetussuunnitelmien perusteita; THL ylläpitää ICF-luokitusta, toimintakyvyn kirjaamisohjeita ja Kanta-tietorakenteita.
Vastuu: pitää sivistyksen ja soten ohjaus yhteensopivana — ettei kahta sektoria ohjata rakenteistumaan erilleen.

KUNTA

Kunnanvaltuusto ja -hallitus (kuntapäättäjät)

Hyväksyvät talousarvion, jossa ICF-koulutus, lisenssit ja käyttöönoton työaika on resursoitu — pysyvänä toimintamenona, ei kertaluonteisena hankkeena.
Hyväksyvät lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, johon ICF-toimintamalli kirjataan valtuustokausittain — näin malli kestää valtuustovaihdokset.
Seuraavat hyvinvointikertomuksesta lasten toimintakyvyn kehitystä ja edellyttävät tietoperustaista raportointia tuen vaikuttavuudesta.

Sivistyslautakunta

Päättää sivistyspalveluiden toimintaperiaatteista ja resursoinnista; edellyttää, että tuen tarpeen arvioinnilla ja §20i-toimeenpanolla on yhtenäinen menetelmä koko kunnassa.
Käsittelee ICF-pilottien tulokset ja laajentamisen resurssit osana talousarviovalmistelua.

Sivistysjohtaja

Linjaa ICF:n koko sivistystoimen yhteiseksi toimintakyvyn kieleksi ja vie asian ohjausryhmään — prosessin käynnistäjä.
Vastaa siitä, että malli kattaa koko polun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja kirjataan kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmaan sitovasti.
Neuvottelee hyvinvointialueen kanssa yhteistyön sisällöstä — sivistyksen data neuvotteluvalttina.

Opetusjohtaja

Toimeenpanee mallin kaikissa kunnan kouluissa rehtorikokouksen kautta; nimeää pilottikoulun ja vie pilotin käyttöoppaan kaikkien koulujen käytännöksi.
Vastaa §20i:n mukaisen ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien rajanvedon yhtenäisyydestä ICF-perusteella.
Kohdentaa erityisopetuksen resurssit koulujen välillä ICF-dataan perustuen.

Varhaiskasvatusjohtaja

Toimeenpanee mallin kunnan varhaiskasvatuksessa; nimeää pilottiryhmät ja varmistaa, että ICF kytkeytyy vasu-työhön ja kolmiportaisen tuen päätöksiin.
Sopii neuvolan kanssa ICF-raportin käytöstä mm. laajassa nelivuotistarkastuksessa ja varmistaa nivelvaiheen tiedonsiirron esiopetukseen ja kouluun.

Rehtorit ja päiväkodin johtajat

Johtavat käyttöönoton yksiköissään: suojaavat tiimien koulutusajan, varmistavat käyttöoppaan noudattamisen ja kytkevät ICF:n yksikön vuosisuunnitteluun.
Kirjaavat ICF-käytännöt uusien työntekijöiden perehdytykseen — osaaminen ei valu pois vaihtuvuuden mukana.

HYVINVOINTIALUE

Aluevaltuusto ja -hallitus (aluepäättäjät)

Kirjaavat ennaltaehkäisyn ja lasten palvelujen yhdyspintayhteistyön palvelustrategiaan ja resursoivat sen talousarviossa.
Hyväksyvät mitoitukset ja perehdytysresurssit, joilla opiskeluhuollon ja neuvolan henkilöstö voi ottaa ICF:n käyttöön.
Edellyttävät vaikuttavuusraportointia: ICF-tukimittarin aluetason yhteenveto on väline, jolla ennaltaehkäisyn tuloksia voi ensimmäistä kertaa seurata.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johto

Linjaa ICF:n koko palvelukokonaisuuden yhteiseksi toimintakyvyn kieleksi — neuvolasta opiskeluhuoltoon, perhepalveluihin ja lastensuojeluun.
Varmistaa, että palveluketjun jokainen porras hyödyntää edellisen tuottamaa ICF-tietoa — arviot eivät ala alusta.

Opiskeluhuollon johtaja ja palvelupäälliköt

Linjaavat ICF:n opiskeluhuollon kaikkiin kolmeen ammattilinjaan; vievät mallin alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan ja sen vuosittaiseen arviointiin.
Toteuttavat perehdytyksen esihenkilölinjojen kautta (johtava kuraattori, johtava psykologi, kouluterveydenhuollon esihenkilöt) ja hyödyntävät ICF:ää kuraattorityön Kanta-siirtymässä.
Nimeävät pilottikoulujen opiskeluhuoltotiimit pilotteihin sivistyksen pariksi.

Neuvolatoiminnan johto

Sopii alueen kuntien kanssa ICF-raportin käytöstä laajoissa tarkastuksissa — erityisesti nelivuotistarkastuksessa — ja perehdyttää terveydenhoitajat ja lääkärit raportin lukemiseen.
Vakiinnuttaa palautekäytännön varhaiskasvatukseen ja ICF-liitteen lähetteisiin kuntoutukseen ja erikoissairaanhoitoon.

Ammattilaiset (terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit, lääkärit)

Suorittavat ICF-Ammattilainen- sekä ICF-Tiimioasaaja -verkkokurssit, hyödyntävät sivistyksen ICF-raportteja työssään ja tuottavat oman ICF-näkökulmansa MAR-työhön ja palveluketjuun.
Kirjaavat omiin rekistereihinsä omien velvoitteidensa mukaan — ICF-rakennetta käyttäen, jolloin kirjaukset ovat vertailukelpoisia sektorirajan yli.

YHTEISTYÖRYHMÄT

Kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä ja alueellinen yhteistyöryhmä

Kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä: linjaa pilotit toimeksiantona, käsittelee tulokset, päättää laajentamisesta ja vastuunjaosta, kirjaa mallin kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmaan ja arvioi toteutumista vuosikellossaan.
Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä: levittää mallin alueen kaikkiin kuntiin, kirjaa sen alueelliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan ja sovittaa kuntien käytännöt yhteen — yksi alue, yksi kieli.
Molemmat: käsittelevät aggregoitua ICF-dataa yhteenvetona vuosittain — malli pysyy esityslistalla rakenteellisesti.

07 — ICF-data ja tiedolla johtaminen

Kun raportteja alkaa kertyä — yksittäisistä arvioinneista yksikön, kunnan ja kansallisen tason tiedoksi

Yksittäinen ICF-raportti palvelee yhtä lasta. Mutta kun arviointeja kertyy, syntyy uusi mahdollisuus: aggregoitu, anonyymi tieto, joka kertoo yksikön, kunnan ja lopulta koko maan lasten toimintakyvystä ja tuen vaikuttavuudesta. Tämä ei tapahdu itsestään — jokaisella tasolla on vastuutaho, väline ja käyttötarkoitus. Tärkein periaate ensin:

Tietosuoja on suunniteltu palvelun sisään — aggregointi ei vaaranna yksittäistä lasta

Lapsilinkki ei tallenna mitään: arviointi on istuntopohjainen, palvelimelle ei jää henkilötietoja eikä arviointidataa. Ammattilainen lataa raportin (PDF) omalle koneelleen ja liittää tunnisteet vasta siirtäessään dokumentin lapsen tai nuoren asiakirjoihin — sote-ammattilainen muuntaa raportin PDF/A-muotoon ja liittää sen omaan tietojärjestelmäänsä.

Tästä seuraa tärkeä johtopäätös: aggregoitua tietoa ei synny järjestelmästä automaattisesti — se syntyy vain, jos yksikkö kokoaa sen itse, anonyymisti, arviointihetkellä.

Tämä on tietosuojan kannalta vahvuus: tunnisteellinen raportti ja anonyymi tilastorivi eivät koskaan ole samassa paikassa. Yksikkötason yhteenveto kertoo, että “ryhmässä X siirtymätilanteiden haasteet ovat yleisiä” — ei koskaan kenellä. Pienissä ryhmissä noudatetaan tilastoinnin vähimmäismääräsääntöä, eikä yhteenvetoa esitetä, jos yksilö voisi olla tunnistettavissa.

Neljä tasoa, yksi rakenne: sama tukimittari ja koodisto toimii jokaisella tasolla. Tunnisteellinen tieto pysyy tasolla 1 — kaikki ylemmät tasot toimivat anonyymillä yhteenvetotiedolla.

Taso 1: Lapsen ICF-arviointi – ammattilaisen vastuulla

Varhaiskasvatuksen tai opetuksen ammattilainen – yleensä opettaja tai erityisopettaja – toteuttaa lapsen toimintakyvyn ICF-arvioinnin Lapsilinkillä. Lataa dokumentin ilman henkilötietoja. Lisää tunnisteet liittäessään dokumentin lapsen asiakirjoihin.

Taso 2: Yksikön aggregoitu tieto — rehtorin ja päiväkodin johtajan vastuulla

Miten kokonaiskuva syntyy: yksikön oma seurantakäytäntö. Kun ammattilainen on tehnyt arvioinnin ja ladannut PDF:n, hän kirjaa samalla yhden anonyymin rivin yksikön ICF-seurantataulukkoon: päivämäärä, ryhmä tai luokka-aste, tukimittarin lukema, 2–3 keskeisintä haastealuetta (ICF-pääluokan tasolla) ja tuen taso — ei nimeä, ei syntymäaikaa, ei mitään tunnistetta. Kirjaus vie alle minuutin ja tehdään osana arviointirutiinia, jolloin se ei jää tekemättä. Käytäntö kirjataan tiimin ICF-käyttöoppaaseen.
Vastuuhenkilö on yksikön johtaja. Rehtori tai päiväkodin johtaja vastaa siitä, että seurantataulukko on olemassa, että kirjauskäytäntöä noudatetaan ja että yhteenveto käsitellään sovituin väliajoin (esim. lukukausittain) yksikön johtoryhmässä ja opiskeluhuoltoryhmässä. Seurantataulukko on yksikön oma työväline organisaation omalla alustalla — Tämä materiaali sisältää tietohallinnolle valmiin tietomallin ja toteutusohjeen (SharePoint/Excel → Power BI), jotta rakenne on sama joka yksikössä ja tiedot ovat yhdisteltävissä kunta- ja aluetasolla.
Mihin yksikkö tietoa käyttää: ryhmäkohtaisten tukimuotojen suunnittelu (mitkä haasteet toistuvat monella), veo- ja erityisopetusresurssin kohdentaminen ryhmien välillä, yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön painopisteet ja tukitoimien vaikuttavuuden seuranta lukukaudesta toiseen.
Sama yhteenveto palvelee myös ICF-osaaja-sertifikaatin seurantaa — dokumentoitu, säännöllinen aggregaattikäsittely on osoitus siitä, että toimintamalli on yksikön arkea.

Taso 3: Kunnan ja hyvinvointialueen tiedolla johtaminen — Power BI

Julkisella sektorilla väline on jo olemassa. Kunnat ja hyvinvointialueet käyttävät laajasti Power BI:tä johdon raportointiin — samaa alustaa, jolla myös opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelun raportit toimivat. Yksiköiden seurantataulukot (yhtenäisellä pohjalla) tuodaan kunnan tietoalustalle, ja tietohallinto rakentaa niistä ajantasaisen koontinäytön: tukimittarin kehitys yksiköittäin, tuen tasojen jakaumat, yleisimmät haastealueet, nivelvaiheiden tilanne.
Vastuunjako: sivistysjohtaja (kunta) ja opiskeluhuollon johtaja (hyvinvointialue) määrittelevät, mitä johdon on nähtävä ja kuinka usein — tietohallinto toteuttaa raportit ja ylläpitää tietoalustan. Ohjausryhmä ja alueellinen yhteistyöryhmä saavat saman koontinäytön vuosiarviointinsa pohjaksi, ja lautakunta sekä aluevaltuusto tiivistelmän hyvinvointikertomukseen.
Mihin johto tietoa käyttää: resurssien kohdentaminen yksiköiden välillä, opiskeluhuollon mitoitusneuvottelut datalla, HYTE-työn ja hyvinvointikertomuksen aineisto — ja pilottien sekä laajentamisen vaikuttavuuden osoittaminen päättäjille.

Taso 4: Kansallinen data — virastojen ja ministeriöiden roolit

Opetushallitus (OPH)

Ylläpitää yhdessä OKM:n kanssa Vipunen-tilastopalvelua, joka kokoaa opetushallinnon tiedot — ja jonka raportointi toimii Power BI -pohjaisesti. Luonteva kansallinen kanava sille, että oppimisen tuen toteutumista (§20i) seurataan jatkossa myös toimintakykyperusteisesti, ei vain tukipäätösten lukumäärinä.
Ohjaa §20i:n toimeenpanoa: OPH voi ohjeistuksissaan tunnistaa ICF:n yhtenä rakenteisen tuen arvioinnin menetelmänä ja määritellä, millaista aggregaattitietoa koulutuksen järjestäjiltä kerätään.

THL

Ylläpitää ICF-luokitusta, toimintakykytiedon kirjaamisohjeita ja Kanta-tietorakenteita (toimintakykymerkintä ja -arvio), joilla sote-puolen ICF-kirjaukset tallentuvat rakenteisesti sosiaalihuollon ja terveydenhuollon arkistoihin.
Kokoaa kansallista sote-tietoa (mm. avohilmo, kouluterveyskysely) — toimintakykytieto on sen luonteva laajennus. THL:n vastuulla on, että lasten toimintakyvystä syntyy Kanta-kirjaamisen myötä kansallisesti vertailukelpoinen tietopohja myös tutkimuskäyttöön.

Ministeriöt (OKM ja STM)

OKM ohjaa opetushallinnon tietotuotantoa (Vipunen) ja §20i:n seurantaa; STM ohjaa sote-tietotuotantoa (THL, Kanta) ja hyvinvointialueiden tiedolla johtamista.
Yhteinen vastuu: sopia, että sivistyksen ja soten tietovirrat lasten toimintakyvystä ovat yhteensopivia — sama ICF-rakenne molemmissa. Ilman ministeriöiden yhteistä linjausta kansallinen kuva jää kahdeksi erilliseksi puolikkaaksi. Yhdyspintatiedon kehittäminen on molempien hallinnonalojen strategioissa — lasten toimintakyky on sen konkreettisin sovellus.

💡 Edelläkävijäkunnat tuottavat kansallisen mallin

Kansallinen toimintakykytiedon keruu lasten palveluissa ei ole vielä valmis rakenne — se muotoutuu lähivuosina Kanta-kirjaamisen ja §20i-seurannan myötä. Kunnat ja alueet, jotka rakentavat ICF-pohjaisen tiedolla johtamisen nyt (yksikön yhteenvedot → Power BI -koontinäytöt → vuosikello), tuottavat sen käytännön mallin, johon kansallinen keruu aikanaan nojaa — ja niiden data on ensimmäisenä valmiina, kun Vipunen ja THL alkavat koota toimintakykytietoa valtakunnallisesti. Edelläkävijyys ei ole vain mainetta: se on vaikutusvaltaa siihen, millaiseksi kansallinen malli muodostuu.

8 — Pysyvyyden varmistaminen

Kuusi kiinnityskohtaa — näin malli kestää henkilövaihdokset ja valtuustokaudet

1. Kunnan opiskeluhuoltosuunnitelma ja alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma: ICF kirjataan sitovana toimintamallina vastuineen ja mittareineen — laki velvoittaa laatimaan, noudattamaan ja arvioimaan nämä asiakirjat.
2. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma: valtuustokausittain hyväksyttävä asiakirja tuo mallin molempien valtuustojen seurantaan ja kattaa koko ikäryhmän — myös varhaiskasvatuksen rajapinnat, jotka jäävät opiskeluhuoltorakenteiden ulkopuolelle.
3. Talousarviot: lisenssit, koulutus ja perehdytys pysyvinä toimintamenoina molemmissa organisaatioissa — ei hankerahalla, joka loppuu.
4. Vuosikello: ICF-tukimittarin yhteenveto ohjausryhmän ja yhteistyöryhmän vuosittaisessa arvioinnissa, hyvinvointikertomuksessa ja lautakuntaraportoinnissa.
5. Perehdytyspolut ja osaamisrakenne: Lapsilinkki-verkkokurssi uusien työntekijöiden perehdytyksessä molemmissa organisaatioissa; ICF-Ammattilainen-, ICF-Tiimiosaaja-, ICF-Mentori-osaamismerkit ja ICF-osaaja-sertifikaatti tekevät osaamisesta näkyvää, tavoiteltavaa ja mitattavaa.
6. Käyttöoppaat asiakirjoina: tiimien ja yksiköiden ICF-käyttöoppaat ovat dokumentoituja toimintamalleja, jotka siirtyvät seuraajille — hiljainen tieto muuttuu rakenteeksi.

Kokonaisuus yhdellä lauseella

Eduskunta säätää velvoitteet, valtuustot resursoivat, viranhaltijajohto linjaa, yhteiset lakisääteiset elimet sopivat ja kirjaavat, ammattilaiset toteuttavat arjessa — ja ICF on kieli, joka tekee tästä ketjusta yhtenäisen: sama kuvaus lapsesta kulkee jokaisen tason ja molempien organisaatioiden läpi, ja jokainen taso on kiinnittänyt mallin omiin rakenteisiinsa. Silloin toimintamalli ei ole kenenkään henkilökohtainen projekti — se on järjestelmän ominaisuus.

Lähteet: Kuntalaki (410/2015); Laki hyvinvointialueesta (611/2021); Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013); Perusopetuslaki (628/1998) §20i; Varhaiskasvatuslaki (540/2018); Lastensuojelulaki (417/2007, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma); Asetus neuvolatoiminnasta (338/2011); Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023); THL ICF-luokitus ja kirjaamisoppaat; Oppimaa Oy Lapsilinkki-käyttöohje.

Edellinen Oppitunti

Kurssi-sivu

Seuraava Oppitunti