Perusopetus: ICF-seurantatieto sivistys- ja sote-palveluissa

Pohjautuu: “ICF-tietomalli” -ohjeeseen (Systeeminen ICF-toimintamalli) Tämä muistio kytkee saman tietomallin lakisääteisiin opiskeluhuollon rakenteisiin: kuntatason opiskeluhuollon ohjausryhmään 14 § ja alueelliseen yhteistyöryhmään 14 a § — molempien toimijoiden, sivistyksen ja soten, näkökulmasta.

Ammattilaiset arvioivat lasten ja nuorten toimintakykyä ICF-lomakkeilla

Sivistyspalveluissa

Sote-palveluissa

  • päiväkodissa
  • koulussa
  • toisella asteella
  • neuvolassa
  • opiskeluhuollossa
  • lastensuojelussa

Tekoäly toteuttaa lomakkeesta ICF-raportin.

Lapsi saa oikeaa tukea oikeaan aikaan

Ammattilaisilla on yhteinen kieli

  • Tukimittari
  • Toiminkykyprofiili
  • Ympäristötekijät
  • Tuen suunnitelma
  • Vaikuttavuuden seuranta

Sivistyksen ja soten yksiköt (päiväkodit, koulut, oppilaitokset sekä neuvola- ja opiskeluhuoltotiimit) tekevät ICF-arviointeja Lapsilinkillä. Palvelu on istuntopohjainen — palvelimelle ei tallennu henkilötietoja eikä arviointidataa. Ammattilainen lataa raportin PDF:nä omalle koneelleen ja liittää sen lapsen omiin asiakirjoihin (sivistys: vasu-/tukidokumentaatio; sote: PDF/A asiakas- tai potilastietojärjestelmään).

2. Miten tunnisteellinen ja tilastollinen tieto pysyvät erillään

Jokaisen arvioinnin yhteydessä ammattilainen kirjaa yhden anonyymin tilastorivin organisaation omaan seurantalistaan — alle minuutissa, käsin. Rivi ei sisällä nimeä, syntymäaikaa, ryhmän/luokan nimeä eikä muuta tunnistetta; ikäluokka- ja astetaso on karkeistettu niin, ettei yksilöinti ole kohtuudella mahdollista.

Tunnisteellinen tieto ei koskaan ylitä tätä rajaa. ICF-raportti (PDF) elää lapsen asiakirjoissa kunkin rekisterinpitäjän omien sääntöjen mukaan; seurantalista elää täysin erillään, eikä siitä ole polkua takaisin yksittäiseen raporttiin. Tämä on arkkitehtuurin tietosuojaominaisuus, ei puute — eikä se edellytä jälkikäteistä anonymisointia tai k-anonymiteettilaskentaa, koska tunnistetietoa ei kirjata alun perinkään.

3. Kaksi rinnakkaista listaa — molemmilla toimijoilla sama rakenne

Sama tietomalli molemmilla puolilla mahdollistaa listojen tarkastelun rinnakkain — ei yhdistettynä. Organisaatiorajat ylittävää yhteistä rekisteriä ei perusteta.

4. Kolme raportointitasoa — ja missä 14 § ja 14 a § istuvat

Yksikön näkymä

Rehtori/päiväkodin johtaja/tiimivastaava näkee oman yksikkönsä tukimittarijakauman, haastealueiden jakauman ja ensiarvio–seuranta-vertailun (vaikuttavuus). Rivitason suodatus omaan yksikköön (RLS).

Kuntataso — opiskeluhuollon ohjausryhmä OhL 14 §

Sivistyksen oma Power BI -näkymä: yksiköiden vertailu tukimittarin keskiarvolla, haastealueiden kuntakuva, tuen tasojen jakauma, trendi lukukausittain.

Hyvinvointialueella vastaava sisäinen näkymä (esim. palvelualuetaso) toimii samalla periaatteella soten omalle johdolle — ei omaa lakisääteistä ryhmäänsä kuntatasolla, vaan osa hyvinvointialueen jo olemassa olevaa raportointihierarkiaa.

Aluetaso — alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä OhL 14 a §

Vuositason tiivistelmä molemmilta toimijoilta rinnakkain: arviointien määrä, tukimittarin muutos ensiarviosta seurantaan (vaikuttavuuden pääluku), haastealueiden top 3, sektorien vertailu. Sivistyksen ja soten näkymät esitetään vierekkäin samassa kokouksessa — ei yhtenä yhdistettynä lukuna, koska listat elävät kummankin organisaation omassa ympäristössä eikä niitä ole tarkoitus koota yhteiseksi tietovarannoksi.

Tämä näkymä liitetään opiskeluhuoltosuunnitelman vuosiarviointiin ja hyvinvointikertomukseen.

Miten rinnakkaisia näkymiä vertaillaan ja tulkitaan

Kaksi Power BI -sivua avataan vierekkäin, samalta aikaväliltä ja samalta karkeustasolta (esim. molemmat kuntatasolla). Kummastakin käydään ensin läpi sama kolmen kysymyksen runko erikseen (mikä muuttui / mikä selittää / mitä tehdään), ja lisätään neljäs, vertaileva kysymys: näkyykö sama muutos molemmilla vai vain toisella?

Tulkinta riippuu siitä, näkyykö muutos molemmilla vai vain toisella:

  • Sama suunta molemmilla → vahvistaa todellisen, alueellisen ilmiön — vahvin signaali toimenpiteille.
  • Vain toisella näkyy muutos → koska listoilla ei ole yksilötason linkkiä, ei voida päätellä, ovatko kyseessä samat lapset. Kolme mahdollista selitystä kannattaa erottaa keskustelussa: todellinen ero ilmiössä, palveluun pääsyn este (esim. jono), tai mittaustapojen ero sektorien välillä.
  • Volyymiero ilman sisältöeroa (jakaumat samankaltaiset, määrät eri) → usein resurssikysymys, ei ilmiökysymys — nostettava suoraan yhteistyöryhmän palvelutarpeen ennakointiin.

5. Pienten ryhmien suoja

Mittarit näytetään raportilla vain, kun taustalla on vähintään 5 arviointia (organisaatio voi käyttää tiukempaakin rajaa). Tämä on toinen suojakerros sen lisäksi, ettei data sisällä tunnisteita — sovelletaan samalla säännöllä sekä kunnan ohjausryhmän että alueellisen yhteistyöryhmän näkymissä, molemmilla toimijoilla.

6. Roolit tiivistetysti

7. Käyttöönoton muistilista (molemmat toimijat, rinnakkain)

  1. Kunta ja hyvinvointialue luovat kumpikin oman SharePoint-listansa samalla tietomallilla.
  2. Käyttöoikeudet rajataan: kirjausoikeus yksiköiden nimetyille kirjaajille, lukuoikeus Power BI -palvelutilille.
  3. Pikalinkki/QR-koodi kirjauslomakkeelle, kirjattuna kummankin sektorin ICF-käyttöoppaisiin.
  4. Power BI -raportti neljällä näkymällä (yksikkö / 14 § ohjausryhmä / 14 a § yhteistyöryhmä), RLS ja vähimmäismääräsääntö.
  5. Tietosuojavastaavan tarkistus kummassakin organisaatiossa ennen tuotantokäyttöä.
  6. Vuositiivistelmä kirjataan sekä kunnan opiskeluhuoltosuunnitelman seurantaan että alueellisen yhteistyöryhmän vuosikelloon.

ICF-seurantatiedon kulku opiskeluhuollon ohjausryhmälle ja alueelliselle yhteistyöryhmälle

Vastaa

Vieritä ylös