Miten Lapsilinkki hyödyttää sote-ammattilaisia
Lähtökohta: tiedon jakamisen mekanismi
Lapsilinkin toimintamalli perustuu siihen, että opettaja tai varhaiskasvatuksen opettaja arvioi lapsen toimintakykyä ICF-viitekehyksessä osana päivittäistä pedagogista työtä. Kun huoltaja antaa suostumuksensa, opettaja voi jakaa Lapsilinkin tuottaman toimintakykyprofiilin sote-ammattilaiselle. Vastaanottaja saa käyttöönsä strukturoidun, ICF-pohjaisen kuvauksen lapsen toimintakyvystä arjen ympäristössä — tiedon, jota sote-ammattilainen ei muuten saisi, koska hän ei näe lasta päivittäin ryhmätoiminnassa.
Tämä on ratkaiseva muutos nykytilaan. Tällä hetkellä sote-ammattilainen saa arjessa ilmenevistä haasteista tietoa pääasiassa huoltajan kertomana, opettajan vapaamuotoisena kuvauksena tai lyhyen vastaanottokäynnin havaintojen perusteella. Lapsilinkki tuo tähän systemaattisen, vertailukelpoisen ja ICF-rakenteisen tietopohjan.
Neuvola
Neuvolalääkäri ja terveydenhoitaja tapaavat lapsen määräaikaistarkastuksissa, jotka ovat ajallisesti rajattuja ja joissa lapsen käyttäytyminen poikkeaa usein arjesta. Lapsi saattaa olla vastaanottotilanteessa jännittynyt, ylivirittynyt tai päinvastoin poikkeuksellisen rauhallinen. Tarkastus tuottaa poikkileikkauskuvan yhdestä hetkestä, ei pitkittäistä toimintakyvyn kuvausta.
Kun neuvolaan saadaan Lapsilinkin toimintakykyprofiili, lääkäri ja terveydenhoitaja näkevät, miten lapsi selviytyy arjen tilanteissa päivästä toiseen: miten tarkkaavuus toimii ryhmätilanteessa, miten tunnesäätely kestää siirtymissä, miten kieli ja kommunikaatio riittävät vertaisten kanssa, miten omatoimisuus sujuu ruokailussa ja pukemisessa. Tämä on täsmälleen sitä tietoa, jota neuvolalääkäri tarvitsee arvioidessaan, onko lapsen kehitys ikätasoista vai tarvitaanko lisätutkimuksia.
Erityisesti laajoissa terveystarkastuksissa (4-vuotistarkastus, koulun aloituksen tarkastus) Lapsilinkin profiili täydentää neuvolassa tehtäviä seulontoja konkreettisella arjen toimintakykykuvauksella. Jos seulonta on rajatapaus, Lapsilinkin pitkittäistieto voi ratkaista, ohjataanko lapsi jatkotutkimuksiin vai seurataanko tilannetta. Vastaavasti jos neuvolan seulonta on normaali, mutta Lapsilinkin profiili osoittaa merkittäviä arjen haasteita, tämä ristiriita on tärkeä havainto, joka voi johtaa tarkempaan arviointiin.
Neuvolalle Lapsilinkki tarjoaa myös ajallisen jatkumon: profiili osoittaa, miten lapsen toimintakyky on kehittynyt tarkastusten välillä, eikä lääkäri ole pelkästään yksittäisten tarkastuspisteiden varassa.
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollon ammattilaiset — kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, psykologi ja kuraattori — toimivat rajapinnassa koulun ja terveydenhuollon välillä. He tekevät sekä yhteisöllistä että yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.
Koulupsykologille Lapsilinkin profiili on erityisen arvokas. Kun psykologi saa lähetteen oppilaan arviointiin, hänellä on perinteisesti käytössään opettajan vapaamuotoinen kuvaus ja huoltajan haastattelu. Lapsilinkin ICF-pohjainen profiili tarjoaa sen sijaan systemaattisen kuvauksen niistä toimintakyvyn osa-alueista, joissa haasteet ilmenevät arjessa. Psykologi voi kohdentaa tutkimuksensa täsmällisemmin: jos profiilista nousee esiin toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden kuormittuminen mutta kielellinen toimintakyky on ikätasoista, tutkimusmenetelmien valinta tarkentuu. Tämä säästää aikaa ja vähentää turhia tutkimuksia.
Kun psykologi on tehnyt arvion, Lapsilinkin profiili tarjoaa vertailukohdan: vastaavatko tutkimustulokset arjen toimintakykykuvausta? Jos psykologin testitulokset ja Lapsilinkin profiili osoittavat samaan suuntaan, arvion luotettavuus vahvistuu. Jos ne eroavat, se on kliinisesti merkittävä havainto, joka vaatii tulkintaa.
Kuraattorille Lapsilinkin profiili tuo näkyviin erityisesti sosiaalisten taitojen, tunnesäätelyn ja vuorovaikutuksen haasteet strukturoidussa muodossa. Kun kuraattori suunnittelee tukikeskusteluja tai ryhmämuotoista tukea, profiili ohjaa kohdentamaan työn niihin osa-alueisiin, joissa arjen kuormitus on suurin.
Kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille Lapsilinkin profiili toimii samalla logiikalla kuin neuvolassa: se täydentää terveystarkastuksen poikkileikkauskuvaa pitkittäisellä arjen toimintakykytiedolla. Erityisesti tilanteissa, joissa oppilas oireilee somaattisesti (päänsärky, vatsakivut, väsymys) mutta oireiden taustalla epäillään kuormittumista, Lapsilinkin profiili voi osoittaa, millä toimintakyvyn osa-alueilla kuormitus on suurinta.
Perusterveydenhuolto
Perusterveydenhuollon lääkäri kohtaa lapsen tai nuoren tyypillisesti silloin, kun huoltaja tai koulu on huolissaan kehityksestä, käyttäytymisestä tai oppimisesta. Vastaanottotilanne on lyhyt, ja lääkärin on tehtävä arvio siitä, riittävätkö perustason toimet vai tarvitaanko lähete erikoissairaanhoitoon.
Lapsilinkin toimintakykyprofiili muuttaa tämän arvion perusteita oleellisesti. Lääkäri saa käyttöönsä ICF-rakenteisen kuvauksen siitä, miten lapsi toimii arkiympäristössä, ei vain huoltajan kertoman tai lapsen käyttäytymisen vastaanottotilanteessa. Profiili osoittaa, mitkä toimintakyvyn osa-alueet ovat kuormittuneet, kuinka pitkään haasteet ovat kestäneet ja onko kehityssuunta ollut etenevä, pysähtynyt vai taantuva.
Tämä tieto ohjaa lähettämispäätöstä. Jos profiili osoittaa laaja-alaisia ja pitkäkestoisia haasteita usealla ICF-osa-alueella, lähetteen kiireellisyys on perusteltavissa paremmin. Jos taas profiili osoittaa, että haasteet ovat kapea-alaisia ja tukitoimet ovat jo tuottaneet edistymistä, seuranta perustasolla voi olla riittävä.
Perusterveydenhuollon lääkärille Lapsilinkki vähentää myös riippuvuutta yksittäisen vastaanottokäynnin havainnoista. Monet neuropsykiatriset haasteet — tarkkaavuuden säätely, impulsiivisuus, aistiyliherkkyydet — eivät välttämättä näy lyhyessä kahdenkeskisessä tilanteessa, mutta ne kuormittavat arjessa merkittävästi. Lapsilinkin profiili tekee tämän kuormituksen näkyväksi.
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidossa — tyypillisesti lastenpsykiatrialla, lastenneurologialla tai foniatrialla — Lapsilinkin profiili palvelee useassa vaiheessa.
Lähetteen arvioinnissa erikoissairaanhoidon tiimi saa Lapsilinkin profiilin myötä täsmällisemmän kuvan siitä, miksi tutkimuksiin on päädytty. Perinteisesti lähete sisältää lääkärin vapaamuotoisen kuvauksen ja mahdollisesti opettajan lausunnon. Lapsilinkin ICF-profiili tuo tähän strukturoidun, vertailukelpoisen tietopohjan, joka osoittaa arjen toimintakyvyn haasteet osa-alueittain. Lähetteen arvioija näkee heti, onko kyseessä kapea-alainen vai laaja-alainen toimintakyvyn haaste, ja voi priorisoida jonossa vastaavasti.
Tutkimusjakson aikana Lapsilinkin profiili tarjoaa lastenpsykiatrian tai -neurologian tiimille ekologisesti validin tiedon: miten lapsi toimii omassa arjessaan, ei vain sairaalaolosuhteissa. Neuropsykiatrisessa arvioinnissa tämä on erityisen tärkeää, koska esimerkiksi ADHD-oireisto ilmenee vaihtelevasti eri ympäristöissä. Lapsilinkin profiili kertoo, miltä arki näyttää päivä toisensa jälkeen ryhmätilanteessa — tieto, jota tutkimusjakson aikana ei muuten saada kuin kyselylomakkeilla, jotka ovat retrospektiivisia ja alttiita muistivääristymille.
Diagnostisessa päätöksenteossa Lapsilinkin pitkittäistieto osoittaa, ovatko haasteet olleet pysyviä, eteneviä vai tilannekohtaisia. Tämä on diagnostisesti merkittävää erityisesti silloin, kun erotusdiagnostiikka on haastavaa — esimerkiksi tarkkaavuuden haasteiden, tunne-elämän kuormituksen ja oppimisen erityisvaikeuksien välillä. ICF-pohjainen profiili kuvaa toimintakykyä, ei diagnooseja, mutta juuri se tekee siitä arvokkaan kliinisessä päättelyssä.
Hoitosuunnitelman laadinnassa erikoissairaanhoidon tiimi voi hyödyntää Lapsilinkin profiilia tunnistaakseen, mihin arjen osa-alueisiin interventio kannattaa kohdentaa. Jos profiili osoittaa, että suurin kuormitus liittyy ryhmätoimintaan ja siirtymiin mutta kahdenvälinen vuorovaikutus sujuu, tämä ohjaa sekä lääkehoidon seurantaa että psykososiaalisten tukitoimien suunnittelua.
Hoitovasteen seurannassa Lapsilinkin toistuvat arvioinnit osoittavat, näkyykö erikoissairaanhoidossa aloitettu hoito arjen toimintakyvyssä. Lääkäri voi verrata profiilia ennen ja jälkeen hoidon aloituksen ja arvioida, tarvitaanko muutoksia. Tämä on arvokasta erityisesti lääkehoidon titraamisessa ja psykoterapian vaikuttavuuden seurannassa.
Kuntoutus
Kuntoutuksen ammattilaiset — puheterapeutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, neuropsykologit ja psykoterapeutit — työskentelevät tyypillisesti lapsen kanssa vastaanotolla tai kotona, irrallaan päiväkodin tai koulun arjesta. Tämä luo perustavanlaatuisen tietoaukon: kuntoutuja harjoittelee taitoja terapiatilassa, mutta terapeutti ei näe, siirtyvätkö taidot arkeen.
Puheterapeutille Lapsilinkin profiili osoittaa, miten kielen ja kommunikaation haasteet näkyvät ryhmätoiminnassa: ymmärtääkö lapsi moniosaisia ohjeita, osallistuuko keskusteluun vertaisten kanssa, sujuuko kerronnan rakentaminen. Tämä tieto täydentää puheterapeutin omia tutkimuksia, jotka tehdään kahdenvälisessä tilanteessa ja jotka eivät aina ennusta arjen sujuvuutta.
Toimintaterapeutille profiili tuo näkyviin omatoimisuuden, motorisen toimintakyvyn ja aistisäätelyn haasteet arjen kontekstissa. Kun toimintaterapeutti suunnittelee interventiota, Lapsilinkin tieto siitä, missä arjen tilanteissa lapsi kuormittuu eniten — pukemisessa, ruokailussa, siirtymissä, hienomotorisissa tehtävissä — ohjaa terapiaa kohdentumaan sinne, missä vaikutus on suurin.
Fysioterapeutille Lapsilinkin profiili tarjoaa tietoa erityisesti karkeamotoriikan ja liikuntatilanteiden sujuvuudesta ryhmässä. Liikkumisen haasteet voivat näkyä vastaanotolla eri tavoin kuin piha-alueella tai liikuntatunnilla, jossa sosiaalinen paine ja ympäristön monimutkaisuus lisäävät kuormitusta.
Neuropsykologille profiili on erityisen arvokas, koska se kuvaa toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja muistin toimintaa arjen kontekstissa pitkittäisesti. Neuropsykologiset testit mittaavat kapasiteettia kontrolloituissa olosuhteissa; Lapsilinkin profiili kertoo, miten kapasiteetti toteutuu monimutkaisessa, vaihtelevassa ja sosiaalisesti kuormittavassa ympäristössä.
Psykoterapeutille Lapsilinkin profiili tuo näkyviin tunnesäätelyn ja sosiaalisen toimintakyvyn haasteet arjessa. Terapiassa lapsi tai nuori kertoo kokemuksistaan omasta näkökulmastaan, mutta ICF-pohjainen profiili tarjoaa ulkopuolisen, systemaattisen kuvauksen siitä, miten kuormitus näkyy päivittäisessä ryhmätoiminnassa.
Kaikille kuntoutuksen ammattilaisille Lapsilinkin seuranta-arvioinnit tarjoavat keskeisen hyödyn: terapeutti näkee, siirtyvätkö terapiassa harjoitellut taidot arkeen. Jos puheterapiassa edistytään mutta Lapsilinkin profiili ei osoita muutosta arjen kommunikaatiossa, se on signaali tarkistaa terapian sisältöä tai ympäristön tukitoimia. Jos taas profiili osoittaa edistymistä, terapeutti saa vahvistuksen siitä, että kuntoutus vaikuttaa siellä, missä sillä on merkitystä — lapsen arjessa.
Lastensuojelu
Sosiaalityöntekijän näkökulma
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä tarvitsee kokonaisvaltaista tietoa lapsen tilanteesta arvioidessaan palvelutarpeita tai laatiessaan asiakassuunnitelmaa. Lapsilinkin toimintakykyprofiili tarjoaa tähän konkreettisen, ICF-pohjaisen kuvauksen lapsen arjen sujumisesta — tietoa, jota sosiaalityöntekijä ei muuten saa.
Erityisen arvokas Lapsilinkin profiili on tilanteissa, joissa lastensuojelu arvioi, tarvitseeko lapsi tukitoimia vai avo- tai sijaishuollon palveluja. Profiili osoittaa, näkyykö lapsen arjessa sellaista toimintakyvyn kuormitusta, joka viittaa ympäristötekijöihin — vai ovatko haasteet luonteeltaan kehityksellisiä. Tämä erottelu on lastensuojelun arvioinnin kannalta olennainen.
Pitkittäisseurannassa Lapsilinkin profiili kertoo lastensuojelulle myös siitä, miten lapsen tilanne on kehittynyt ajan myötä. Jos toimintakyky on heikentynyt nopeasti, se voi olla signaali muuttuneesta kotitilanteesta. Jos taas tukitoimien aloittamisen jälkeen profiili osoittaa edistymistä, lastensuojelu saa näyttöä siitä, että toimenpiteet vaikuttavat.
Lastensuojelun ohjaajat — arjen toimintakykytiedon tarve
Sosiaalityöntekijän lisäksi lastensuojelun ohjaajat tarvitsevat toimintakykytietoa päivittäisessä työssään. Ohjaajat työskentelevät lasten ja nuorten kanssa lastensuojelulaitoksissa, perhekodeissa ja avohuollon tukitoimissa — he ovat niitä ammattilaisia, jotka kohtaavat lapsen arjessa ja vastaavat hoidon ja kasvatuksen käytännön toteutuksesta.
Kun lapsi saapuu lastensuojeluyksikköön, saatavilla olevat ennakkotiedot ovat usein hyvin niukat. Ohjaajan on rakennettava ymmärrys lapsen toimintakyvystä — tarkkaavuudesta, tunnesäätelystä, sosiaalisista taidoista, omatoimisuudesta, aistisäätelystä — tyhjästä tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän hajanaisten kuvausten pohjalta. Lapsilinkin toimintakykyprofiili muuttaa tämän tilanteen: ohjaaja saa käyttöönsä ICF-pohjaisen kuvauksen siitä, miten lapsi on toiminut päiväkoti- tai kouluarjessaan ennen sijoitusta. Tämä tieto on korvaamatonta hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimisessa sekä arjen struktuurin räätälöimisessä lapsen todellisten tarpeiden mukaan.
Ohjaajat tarvitsevat toimintakykytietoa myös seurannan tueksi. Sijaishuollon aikana lapsen koulu- tai päiväkotiarki jatkuu, ja Lapsilinkin arvioinnit tuottavat pitkittäistietoa siitä, miten lapsen toimintakyky kehittyy sijoituksen aikana. Ohjaaja voi verrata profiilia sijoituksen alku- ja seurantavaiheessa ja arvioida, näkyvätkö yksikön tukitoimet lapsen arjessa. Tämä tukee myös raportointia sosiaalityöntekijälle ja sijaishuollon vaikuttavuuden arviointia.
ICF kansallisena ratkaisuna lastensuojelussa
Suomessa lastensuojelun toimintakyvyn arvioinnin kenttä on tällä hetkellä pirstaleinen. Osa lastensuojelun toimijoista on ottanut käyttöön RAI-arvioinnin (Resident Assessment Instrument). RAI-järjestelmässä on kuitenkin lastensuojelun kontekstissa rakenteellisia haasteita. Kaikki lastensuojelulaitokset eivät käytä RAI:ta. Tämä tarkoittaa, että lastensuojelun kentällä ei ole yhtenäistä, kansallisesti kattavaa toimintakyvyn arviointijärjestelmää. Syntyy tiedon siiloitumista. Lapsilinkki tarjoaa tähän pirstaleiseen tilanteeseen kansallisen ratkaisun.
ICF-viitekehys yhteisenä kielenä. Lapsilinkki perustuu WHO:n ICF-luokitukseen, joka on kansainvälisesti tunnustettu ja kaikkien sote-ammattiryhmien ymmärtämä viitekehys. Se ei ole sidottu yksittäiseen palvelumuotoon tai organisaatioon, vaan toimii riippumatta siitä, onko lapsi avohuollossa, sijaishuollossa, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai kuntoutuksen asiakkaana. ICF-pohjainen tieto kulkee yli rajojen.
Arjen ympäristön tieto. Lapsilinkki tuottaa toimintakykytietoa nimenomaan koulun ja varhaiskasvatuksen arjesta — ympäristöstä, jossa lapsi viettää merkittävän osan päivästään ja jossa toimintakyvyn haasteet ilmenevät ryhmätoiminnassa, oppimistilanteissa ja vertaissuhteissa. Tämä tieto täydentää lastensuojeluyksikön sisäistä arviointia tavalla, jota mikään muu järjestelmä ei tällä hetkellä tuota.
Jatkumo ilman järjestelmäriippuvuutta. Lapsilinkin toimintakykyprofiili kulkee lapsen mukana riippumatta siitä, mikä lastensuojelun yksikkö tai palveluntuottaja on kyseessä. Lapsi voi vaihtaa sijaishuoltopaikkaa, palata avohuoltoon tai siirtyä jälkihuoltoon — Lapsilinkin koulu- ja varhaiskasvatustieto pysyy ehjänä, koska se syntyy koulun ja päiväkodin arjessa, ei lastensuojeluyksikön järjestelmässä. Tämä ratkaisee ongelman, joka syntyy, kun eri yksiköt käyttävät eri järjestelmiä tai eivät käytä mitään järjestelmällistä arviointia.
Kansallinen kattavuus. Koska Lapsilinkki toimii koulun ja varhaiskasvatuksen kautta, se kattaa potentiaalisesti jokaisen lapsen, joka on koulun tai päiväkodin piirissä — riippumatta lastensuojelun asiakkuudesta. Tämä tarkoittaa, että toimintakykytietoa on saatavilla jo ennen lastensuojelun asiakkuutta, sen aikana ja sen jälkeen.
Lastensuojelun ohjaajille, sosiaalityöntekijöille ja palvelun tilaajille Lapsilinkki tarjoaa siis tiedon, joka täydentää lastensuojelun oman arviointijärjestelmän tuottamaa kuvaa. Lapsen kokonaistilanne tulee näkyväksi, kun yhdistetään lastensuojeluyksikön omat havainnot ja Lapsilinkissä tuotettu tieto varhaiskasvatuksesta ja koulumaailmasta.
Hyvinvointialueen palveluohjaus ja koordinaatio
Hyvinvointialueiden palveluohjaajat ja koordinaattorit kohtaavat yhä useammin tilanteita, joissa lapsen palvelutarve ulottuu usean palvelun alueelle: kuntoutus, psykiatria, opiskeluhuolto, lastensuojelu ja koulu toimivat samanaikaisesti, mutta kukin omassa siilossaan.
Lapsilinkin ICF-pohjainen toimintakykyprofiili toimii yhteisenä kielenä näiden kaikkien toimijoiden välillä. ICF ei ole minkään yksittäisen ammattiryhmän oma viitekehys, vaan Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälinen luokitus, jonka kaikki sote-ammattilaiset tunnistavat. Kun palveluohjaaja koordinoi moniammatillista yhteistyötä, Lapsilinkin profiili tarjoaa yhteisen tietopohjan, jonka pohjalta eri ammattilaiset voivat keskustella lapsen tilanteesta samalla kielellä.
Tämä on merkityksellistä erityisesti silloin, kun palvelut kilpailevat rajallisista resursseista ja priorisointi on välttämätöntä. ICF-pohjainen toimintakyvyn kuvaus auttaa kohdentamaan palvelut sinne, missä lapsen arjen kuormitus on suurin — ei sinne, mistä sattuu olemaan lähete.
Yhteinen hyöty kaikille sote-ammattilaisille
Riippumatta siitä, missä palvelussa sote-ammattilainen toimii, Lapsilinkki tarjoaa kolme perustavanlaatuista hyötyä.
Ensinnäkin kokonaisvaltainen tieto. Sote-ammattilainen näkee lapsen tyypillisesti vastaanotolla, klinikalla tai kotikäynnillä — tilanteissa, jotka eivät vastaa lapsen arkea. Lapsilinkin profiili kuvaa toimintakykyä siinä ympäristössä, jossa lapsi viettää suurimman osan päivästään: päiväkotiryhmässä tai koululuokassa. Tämä arjen tieto on kliinisesti korvaamatonta.
Toiseksi pitkittäisseuranta. Yksittäinen vastaanottokäynti tai tutkimus tuottaa poikkileikkauskuvan. Lapsilinkin toistuvat arvioinnit näyttävät kehityskaaren: edistyykö lapsi, onko tilanne vakaa vai heikkeneekö toimintakyky. Tämä ohjaa sekä diagnostiikkaa, hoitopäätöksiä että kuntoutuksen suunnittelua.
Kolmanneksi yhteinen kieli. ICF-viitekehys on sote-ammattilaisten yhteistä ammattikieltä. Kun koulu tuottaa toimintakykytietoa samassa viitekehyksessä, tiedon hyödyntäminen ei vaadi “kääntämistä” ammattiryhmien välillä. Puheterapeutti, psykologi, lastenpsykiatri ja sosiaalityöntekijä lukevat samaa profiilia ja ymmärtävät sen samalla tavalla.
Lopputuloksena lapsi saa paremmin kohdennettuja palveluja, koska jokainen ammattilainen näkee saman kokonaiskuvan eikä rakenna arviotaan pelkästään oman vastaanottotilanteensa pohjalta.
7 kommenttia
Luettu. Kiitos.
Luettu. Helpottaa monen perheen tilannetta kun ei asioita tarvitse kerrata moneen kertaan, jos kaikilla olisi sama lomake käytössä, sekä tähdättäisiin näin ollen samaan päätavoitteeseen.
Lapsilinkissä näkyy selvästi, että lapsen ympärillä toimiva kokonainen tukiverkosto on huomioitu. Materiaali tuo esiin, miten lapsen hyvinvointia ja kasvua kannattelevat monet eri tahot – perhe, varhaiskasvatus ja koulu sekä terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja hyvinvointialueen ammattilaiset. Kokonaisuus hahmottaa hyvin sen, miten nämä toimijat muodostavat yhteisen verkon, joka tukee lasta arjen eri tilanteissa.
Luettu
Kertoo moniammatilliselle työryhmälle lyhyesti kokonaiskuvan nuoren haasteista ja vähentää huoltajien työmäärää. (Ei tarvitse kertoa asioita moneen kertaan).
Tukitoimet toteutuvat nopeammin.
Sote-alan ammattilaisten näkökulmasta lapsilinkki on varmasti erinomainen työkalu. Pitkällinen dokumentointi varhaiskasvatuksessa, sekä esi- ja perusopetuksessa antaa kootun tiedon jatkumon ja kokonaiskuvan lapsen tai nuoren toimintakyvyn tilanteesta, jota ei yksittäisistä dokumenteista tai tapaamisista ole mahdollista saavuttaa. Yhteinen ICF-kieli helpottaa arviointia ja jatkotoimien suunnittelua. Toimivaa on myös se, miten terapeutit saavat lapsilinkin kautta tietoa siitä, siirtyvätkö tuen vaikutukset lapsen arkeen. Silloin on helpompi alkaa seuloa syitä, miksi edistystä tapahtuu yhtäällä, mutta toisaalla ei, ja korjata tilanne. Sosiaalityöntekijöiden kannalta oleellisinta on kokonaiskuvan hahmottaminen ja se, liittyykö oireilu ympäristötekijöihin, vai ominaisiin haasteisiin, jolloin tiedetään, mistä suunnasta vyyhtiä lähdetään purkamaan. Tuntuu, että lapsilinkissä on otettu huomioon todella laajasti koko lasta ympäröivä tukiverkosto huoltajista kasvatus- ja opetussektorin kautta terveys- hyvinvointi- ja sosiaalipalveluihin saakka.
Juurikin näin. Hyvin olit kiteyttänyt kaiken oleellisen. toivotaan Lapsilinkistä yleistä työkalua kaikkien ammattilaisten käyttöön.