Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma

​Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma - työryhmä

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula asettivat 17.3.2017 osana sähköisten palvelujen tukiprojektia työryhmän selvittämään lasten, nuorten ja perheiden palveluiden moniammatillisen yhteistyöhön liittyvän tiedonhallinnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin kartoittaa nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä tehdä sen pohjalta ehdotukset yhteistyöhön liittyvästä asiakastietojen käyttämisen kehittämisestä.

Työryhmän tehtävänä oli:

-  selvittää lainsäädännön nykytilanne

-  selvittää moniammatillisen yhteistyön tietojen hallinnan toiminnalliset tarpeet

-  hahmotella alustavasti moniammatillisen palvelutarpeen arvioinnin ja suunnitelman sisällön rakenne ja tietojen laajuus

-  määritellä periaatteet, joiden mukaisesti eri ammattiryhmät saisivat käsitellä yhteistä suunnitelmaa ja sitä täydentäviä tietoja

-  selvittää tietotekniset toteutusmahdollisuudet siten, että toteutuksessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palvelut sekä kansallinen palveluarkkitehtuuri.

​Työryhmän tulokset

Työryhmän puheenjohtajana toimi erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän kertoo seuraavissa videoissa työryhmän tuloksista.

​Teemupekka Virtanen: Miten kehitämme toimintakulttuuria?

​Tavoite 1. Toimintakulttuurin muutos

​Työryhmän ehdotus 

1. Kehitetään toimintamalli sähköiselle pyöreän pöydän keskustelulle

Toimintamallin suunnittelun keskeiset kysymykset

- Kenelle yhteinen suunnitelma tehdään?

- Mikä laukaisee suunnitelman tekemisen?
- Asiakkuuksien määrä, ongelmien vakavuus, kaikille?
- Kuka suunnitelman tekee?
- Miten suunnitelma tehdään?
- Miten eri toimijat sitoutuvat suunnitelmaan?
- Milloin suunnitelma päättyy?

Teemupekka Virtanen: Tarvitsemme uuden työkalun

Tavoite 2. Moniammatillisen yhteistyön tietojen hallinnan 
toiminnalliset periaatteet  

​Työryhmän ehdotus

2. Kehitetään yhteinen tietojärjestelmä kahdessa vaiheessa

- Tarvitaan sähköinen työkalu tilannekuvan ja suunnitelman tekemiseen.
- Työkalun avulla saadaan kokonaiskuva asiakkuuksista.

- Kyseessä on asiakkaan työkalu
      - Asiakas päättää  kuka saa katseluoikeudet: esim. viranomainen, kolmas sektori, 

         muut tukihenkilöt

- Aluksi erillinen  järjestelmä, jota integroidaan ajan kanssa

Asiakkaan työkalu

Teemupekka Virtanen: Tarvitsemme asiakkaan työkalun, jota hän itse hallinnoi.

​Asiakkaan työkalu helpottaa verkostotyöskentelyä

​Kun asiakas hallinnoi uutta työkalua, hänestä tulee aktiivinen toimija, oman elämänsä hallinnoija. Hän kertoo, mitä hänen elämässään tapahtuu ja keiltä hän saa tukea. Asiakas hahmottaa mitä hänen elämässään tapahtuu. Tämän tilannekuvan hän välittää ympärillään toimivalle verkostolle.

Näin eri toimijat ja organisaatiot hahmottavat, mitä muut tekevät. Näin vältytään myös päällekkäiseltä työltä. Tällainen yhteistyö edellyttää työntekijöiltä uudenlaista verkostotyöskentelyä.

Teemupekka Virtanen: Uskotko, että tällainen työkalu otettaisiin käyttöön?

Teemupekka Virtanen kertoo, miten tavoitteet 3 ja 4 voitaisiin saavuttaa.

Tavoite 3. Osaamisen varmistaminen

Tavoite 4. Periaatteet, joiden mukaisesti eri ammattiryhmät saisivat käsitellä yhteistä suunnitelmaa ja sitä täydentäviä tietoja

Työryhmän ehdotukset

3. Parannetaan moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvää osaamista

- lainsäädännön, erityisesti tietosuojan, osaaminen edellyttää täydennyskoulutusta

- moniammatillinen yhteistyö tulee liittää osaksi peruskoulutusta

4. Arvioidaan alakohtaista lainsäädäntöä ja selkiytetään sitä tarvittaessa

- Tietojen jakelu on alkuvaiheessa mahdollista toteuttaa asiakkaan suostumuksella.
- Lainsäädännön kehittäminen vaatii aikaa (huom. EU:n tietosuoja-asetus)

Lähteet:  - Moniammatillinen tiedonhallinta, STM:n ja OKM:n yhteinen työryhmä, myös edustettuina SM, TEM, THL, OPH, Kela, kuntia, Teemupekka Virtanen, pj, (ppt-esitys LAPE-päivillä 21.9.2017)
- Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma,  LAPE-hankkeeseen liittyvän monimmatillista tiedonhallintaa kehittävän työryhmän raportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:36)

EU:n tietosuoja-asetus on hyväksytty ja se koskee kaikkia organisaatioita.

Lakimuutoksen voimaantulo vuonna 2018 tuo merkittäviä uudistuksia organisaatioilta vaadittaviin menettelyihin ja asettaa uusia suoria velvollisuuksia, joista olennaisimpia ovat:

Ilmoitusvelvollisuus - Tietosuoja-asetus asettaa tarkennettuja vaatimuksia tietoturvaan sekä ilmoitusvelvollisuuden tietoturvaloukkaustilanteissa.

Sanktiot - Valvonnan osalta viranomaisten sanktiomahdollisuudet kasvavat.

Suostumus – Jokaisen tiedon kohdalta on pystyttävä näyttämään, että sen keräämiseen on saatu rekisteröidyn henkilön suostumus tai jokin muu asetuksen edellytyksistä on täyttynyt.

Oikeus tulla unohdetuksi - Rekisteröidyillä on jo aiemmin ollut esimerkiksi tarkastus- ja korjausoikeus tietoihinsa, mutta jatkossa on mahdollisuus vaatia myös omien tietojen hävittämistä (right to be forgotten).

Tietosuojavastaava - Organisaatioiden tulee nimetä tietosuojavastaava, jos ne käsittelevät suurempia määriä arkaluonteisia henkilötietoja tai niiden keskeisiin toimintoihin kuuluu rekisteröityjen henkilöiden järjestelmällinen seuranta.

Takaisin: Oppimaa-yhteisö > Sähköiset palvelut

Vastaa