Neurokirjon ilmiön haltuunotto

Neurokirjon ilmiön haltuunotto

Neurokirjon ilmiö näyttäytyy meidän yhteiskunnassamme monin tavoin. Neuropsykiatrisia häiriöitä on Suomessa 5 - 10 prosentilla lapsista ja nuorista. Oireilu vaikuttaa ja vaikeuttaa heidän elämäänsä kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja sosiaalisessa elämässä. 

Nämä lapset ja nuoret tulevat tarvitsemaan tukea ja palveluita jossain muodossa koko elämänsä ajan. Moni ilman tukitoimia jäänyt neurokirjon lapsi tai nuori on päätynyt lastensuojelun piiriin. Kun tuki ja palvelut viivästyvät, palveluiden tarve ja kustannukset kasvavat.

Tämän kurssin tarkoituksena on luoda kansallinen toimintamalli, joka

  • ottaa ilmiön haltuun luomalla kansallisen neurokirjon palveluverkon mallin
  • varmistaa ammattilaisten neurokirjon osaamisen verkkokoulutuksella
  • tarjoaa neurokirjon perheille tietoa, palveluohjausta ja varhaista tukea

Miksi kuntien/maakuntien kannattaa tarttua tähän kurssiin?

Neurokirjon haasteet ovat hyvin samankaltaisia kunnissa ja maakunnissa eri puolilla Suomea. Joissakin kunnissa asiaan on jo tartuttu ja tehty työtä, joka hyödyttää koko Suomea. Tällä kurssilla hyödynnämme jo tehtyä työtä ja hyviksi havaittuja työkaluja. 

Lisäksi verkko mahdollistaa kustannustehokkaan työskentelyn, johon voivat osallistua kaikki ilmiöön linkittyvät tahot julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Verkko mahdollistaa myös ketterän tavan ottaa asiakkaat mukaan suunnitteluun.

Verkkotyöskentelyn avulla luomme kansallisen neurokirjon toimintamallin, jota kukin kunta/maakunta soveltaa ja täydentää omien tarpeidensa mukaan.

Hyödynnämme kurssilla mm. seuraavia työkaluja

  • vaikuttavuuteen sijoittamisen ja yhteiskunnallisen hyödyn malli (Lapset-SIB)
  • ilmiölähtöinen palvelutuotannonohjaus palveluketjuilla (Uusimaa-Nyland 2019)
  • ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki (Sitra)

Mitä tietoa meille on jo tarjolla?

Vantaan Lapset-SIB -hanke käynnistyi vuonna 2019. Sen herätteenä oli kokemus epämääräisen huolen perheistä, joita nykyiset palvelut eivät tavoita ja jotka päätyvät tarpeettomasti lastensuojelun asiakkaiksi. Näytti siltä, että näitä perheitä oli paljon ja että ne käyttivät runsaasti tukipalveluita. Tästä kohderyhmästä tarvittiin lisää tietoa, jotta heidät voitaisiin tunnistaa ja heille voitaisiin tarjota vaikuttavaa tukea mahdollisimman varhain.

Siksi hankkeessa toteutettiin neurokirjon ilmiöön liittyvä yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus.

Neurokirjon ilmiöön liittyvä yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus.

Lapset SIB Vantaa -ohjelma perustuu Sitran tekemään tilastolliseen analyysiin, jonka aineistona oli 167 asiakkuuden satunnaisotanta Vantaan kaupungin lastensuojelun asiakkuuksista. Tiedonkeruu tehtiin kesäkuussa 2018.

Johtava asiantuntija Jonna Heliskoski kertoo videossa, miten tilastollinen analyysi toteutettiin ja mitkä olivat tulokset.

Toteutus

  • satunnaisotanta 167 lastensuojelun asiakkuutta
  • kyselytutkimus
  • vastaajina Vantaan sosiaalityöntekijät
  • Sitra analysoi aineiston tilastollisilla menetelmillä

Kartoitettiin

  • perheen elämäntilanteen haasteet
  • nepsy-oireilu
  • palvelujen käyttö
  • asiakkuuden kustannukset
  • asiakkuuden kesto
  • huolen varhainen tunnistushetki

Jonna Heliskoski: Vaikuttavuuteen
tarvitaan tietoa

  • ilmiön ymmärtäminen
  • kustannushyöty
  • juurisyyt
  • tiedon avulla systeeminen muutos käyntiin
  • olisiko asiakkuus ollut ehkäistävissä?

Analyysin tulokset

  • Arvion mukaan 10 % kohdalla lastensuojelun asiakkuus olisi mahdollisesti voitu välttää
  • 68 %:lla lapsista on tunnistettu jokin kartoitetuista nepsy-oireista
  • Nepsy-oireilevien lasten perheet käyttävät määrällisesti enemmän palveluja, mutta asiakkuuden kustannuksissa tai pituudessa ei ole eroa
  • Asiakkuuden alun viivästyminen näkyy lisääntyneenä palvelujen käyttönä
  • 3-4 vuoden ikä korostuu varhaisen tunnistamisen hetkenä

Jonna Heliskoski:
Tiedon tulkintaa

  • tiedon aarrearkku 
  • profiloinnin kautta syntyi kaksi ryhmää
  • Ryhmä 1 - ovatko oikeassa paikassa?
  • Ryhmä 2 - 35 %  asiakkaista
  • tunnistettava kohderyhmä

Tietoa päättäjille

Jos 40 %  ryhmän 2 asiakkuuksista onnistutaan ehkäisemään, säästöpotentiaali 12 vuodessa on noin 7 479 000 €

Takaisin:

Vastaa