Ben vastaa

Benin vastaus opiskelijan kysymykseen

Kun lapsen käytöshäiriö on traumaperäinen ja käytöshäiriöön sovelletaan ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa esim. Muksuoppia, niin entä itse trauman parantuminen, onko lyhytterapia laastari pelkkään oireeseen ja miten toimia samalla itse trauman suhteen?

Miksi tarvitsemme lapsivaikutusten arviointia?

Olen seurannut kiinnostuneena Esa Iivosen työtä lapsivaikutusten arvioinnin kehittämistyössä. LAPE-ohjelman puitteissa on nyt julkaistu LAVA-opas, joka auttaa hahmottamaan tätä hieman vaikeaselkoista käsitettä toiminnan kautta. Opas on ladattavissa THL:n sivuilta.

Opas innoitti meitä rakentamaan lapsivaikutusten arviointiin liittyvää verkkokurssia. Sen tavoitteena on esitellä lapsivaikutusten arvioinnin taustaa ja prosessia. Julkaisemme Oppimaassa maksuttoman LAVA-verkkokurssin valtakunnalliseen käyttöön syksyn aikana.

LAVA - Lapsivaikutusten arviointi -kurssin asiantuntija on MLL:n lapsi- ja perhepolitiikan sekä lasten oikeuksien johtava asiantuntija Esa Iivonen.

Seuraavassa videossa Esa Iivonen kertoo, miksi tarvitsemme lapsivaikutusten arviointia.

Esa Iivonen: Lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan päätöksen, toimenpiteen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.

Kurssin hyödyntäminen

Kurssi perustuu Esa Iivosen haastatteluihin ja se on maksuton kaikille toimijoille. Sitä voivat hyödyntää kunnat, maakunnat ja yksittäiset toimijat. Kurssiin sisältyy myös automatisoituja tenttejä, mikä mahdollistaa opintopisteiden suorittamisen.

Kurssia voivat hyödyntää myös oppilaitokset. Opiskelijat suorittavat kurssin tällöin täysin itsenäisesti ja vastaavat automatisoituihin tentteihin. Hyväksytyn suorituksen jälkeen he voivat ladata kurssitodistuksen, jolla voi anoa kurssin hyväksilukemista osaksi opintoja.

Miksi edes yrittää?

Pitkään kestäneiden kouluongelmien taakka voi saada oppilaan omaksumaan "mitä hyötyä siitä on?" tai "miksi edes yrittää?" -asenteen. Se on selvä merkki siitä, että toivo on vähissä ja yhteistyöhalukkuus koulun aikuisten tai vanhempienkaan kanssa alamaissa. Lasten ja nuorten kielessä tämä tunnetaan "evvk" - tai "mitä välii" -asenteena.

Ratkaisukeskeiselle lähestymistavalle perustuvien työskentelymenetelmien avulla voidaan kuitenkin luoda yhteistyösuhde oppilaisiin ja herättää heissä into omien ongelmiensa ratkaisemiseen. Haluatko kuulla lisää?

Uskoa tulevaan

Jos työskentelet opettajana tai opiskeluhuollossa tai autat muuten lapsia ja nuoria, joilla on ongelmia, Maiju Aholalla on sinulle viesti.

Maiju haluaa tutustuttaa sinut ratkaisukeskeiselle lähestymistavalle perustuvaan työmenetelmään, jonka avulla saat kontaktin lapsiasiakkaisiin ja herätät heissä innon omien ongelmiensa ratkaisemiseen.

Ratkaisukeskeinen työskentely lisää uskoa tulevaan, koska sovitut tavoitteet ovat tavoittelemisen arvoisia oppilaille itselleen ja koska työskentelyssä keskitytään vahvuuksiin, voimavaroihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Kun oppilaiden kanssa ollaan samaa mieltä tavoitteista, on heillä hyvä syy käyttäytyä toivotusti ja panostaa enemmän koulumenestykseensä.

Silloin meillä on mahdollisuus herättää lapsissa ja nuorissa into omien ongelmien ratkaisemiseen.

Maiju Ahola - ratkaisukeskeinen kouluttaja ja luokanopettaja -
lähettää sinulle viestin.

Haluatko herättää lapsissa ja nuorissa innon
omien ongelmien ratkaisemiseen?

Klikkaa kurssin nimeä ja
tutustu Maijun uuden verkkokurssin esittelyyn
Ratkaisukeskeinen työote ja opiskeluhuoltotyö

Lastensuojelu tarvitsee kokemusasiantuntijoita

Osallisuuden avulla asiakaslähtöisiä palveluja

Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on oma tai läheisen kokemus tietyn palvelun asiakkaana olemisesta, tietystä elämäntilanteesta, sairaudesta tai vammasta. 

Lappeenrannan Nuoret kehittäjät ovat kokemusasiantuntijoita. He ovat kokeneet lapsuudessaan tai nuoruudessaan monenlaisia vaikeuksia, jotka ovat johtaneet huostaanottoon.

He ovat kuitenkin selvinneet nuoren elämänsä kipukohdista ja haluavat nyt olla apuna muille nuorille. He auttavat viranomaisia kehittämään lastensuojelua lasten ja nuorten näkökulmasta.

Saana on yksi heistä. Seuraavassa Saana kertoo puolessa minuutissa, miksi hän haluaa auttaa muita nuoria.

Saana haluaa auttaa muita nuoria.

Nuoret kehittäjät ja Etelä-Karjalan LAPE-hanke

Nuoret kehittäjät ovat mukana Etelä-Karjalan LAPE-hankkeessa kehittämässä asiakaslähtöisiä lastensuojelun palveluja. Tarkoituksena on kehittää Nuorten kehittäjien avulla lastensuojeluun uusia, pysyviä toimintamalleja.

Kehitystyötä vetää Marja Riikonen Eksotesta. 

Marja Riikonen, Eksote: 
Lastensuojelun asiakaslähtöisen toimintamallin kehittäminen 

Kaipaatko päivitystä opiskeluhuollon periaatteisiin?

Opetus- ja sote-alan ammattilaiset joutuvat pohtimaan opiskeluhuollon periaatteita koulumaailmassa yhä useammin. Löytyisikö keino, jolla voisi helpolla tavalla palauttaa mieliin opiskeluhuollon lakipykäliä kun tarve tulee? Oppimaa tarjoaa tähän yhden ratkaisun.

Lukemalla tämän postauksen loppuun asti, pääset katsomaan esimerkin miten Oppimaan ratkaisu toimii. Ja lopuksi kerron, miten saat ratkaisun käyttöösi maksutta.

Ratkaisuja löytyy

Opiskeluhuoltoa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea säädellään lainsäädännöllä. Harvalla on kuitenkaan lakipykälät tarkasti mielessä kun tilanne on päällä koulumaailman tuoksinassa. Lainsäädännön keskeiset periaatteet ja muutokset olisi hyvä palauttaa mieliin säännöllisin väliajoin. Siihen tarjotaan yleensä ratkaisuksi täydennyskoulutusta seminaareissa, jotka järjestetään työpaikan ulkopuolella.  

Ketterämpi ratkaisu on toteuttaa täydennyskoulutus verkossa siten, että tieto löytyy heti kun sitä tarvitaan. Kehitän verkkokoulutuksen ratkaisuja Etelä-Karjalan LAPE-hankkeessa, jossa järjestetään myös opiskeluhuollon täydennyskoulutusta - seminaarissa. Kehittämiskoordinaattori Maija Ström-Ripatin ehdotuksesta päätimme kokeilla LAPE-koulutuksen siirtämistä verkkoon. Se kävi näppärästi.

Meri Lindholm toimii Eksotessa opiskeluhuollon psykologien tiimivastaavana. Hän on kiertänyt pitämässä koulutusta eri puolilla maakuntaa. Tapasimme Merin kanssa Lappeenrannan kaupungintalolla ja pistimme sinne pystyyn pienen studion. Kun Maija keksi hakea nuottitelineen lainaksi kaupunginorkesterin tiloista, saimme Merin luentopapereille kätevän telineen. Kuvasimme luennon/haastattelun tunnissa ja nyt on täydennyskoulutus verkossa kaikkien nähtävänä.

VIDEO: Meri Lindholm kertoo monialaisesta asiantuntijaryhmästä

Katso tästä esimerkki. Meri Lindholm kertoo, mitä meidän pitäisi muistaa monialaisen asiantuntijaryhmän toiminnasta opiskeluhuollossa.

Lähisuhdeväkivalta puheeksi

Kolme kysymystä Tapani Aholalle

Miten lähisuhdeväkivalta otetaan puheeksi?

Tapani Aholan ja Maiju Aholan teos Väkivallasta turvallisuuteen esittelee lukijalle ratkaisukeskeisiä lähisuhdeväkivaltatyöhön sovellettavia työtapoja, jotka ovat kaikkia osapuolia kunnioittavia ja tuottavat lähestymistavallaan toiveikkuutta tilanteesta selviytymiseen. Kirjan toinen tekijä Tapani Ahola kertoo videoisssa lähemmin kirjan sisällöistä.

Mitä ammatti-ihmisten tulisi tietää?

Tapani Ahola kertoo, että tilastot paljastavat lähisuhdeväkivallasta vain murto-osan.

Kirjassa käsitellään aihetta kolmesta näkökulmasta. Mitä kohde voi tehdä? Mitä tekijä voi tehdä? Ja mitä ympäristö voi tehdä? Keskeinen kysymys kaiken takana on kuitenkin, miten lähisuhdeväkivallan kierre saadaan katkaistuksi.

Miten vuorovaikutus toimii?

Kirja sisältää myös tarinoita, jotka valaisevat keskusteluja ja prosessien etenemistä. Keskusteluihin tarvitaan kartta, joka etenee kohti päämäärää.

Tavoitteena on vastuun ottaminen teoista. Tapani Ahola tiivistää asian näin: Vastuuntunto on ihmisistä välittämistä.